| Kieli | Virallinen nimi | Käyttönimi |
| Kroaatti | Kroatian tasavalta (fi) | Kroatia (fi) |
8. lokakuuta 1991
25. kesäkuuta (valtiollisuuden päivä) ja 8. lokakuuta (itsenäisyyspäivä)
Kesäisin: GMT +1
Talvisin: GMT +1
56 542 km²
4 456 000 (kesäkuu 2011). Lähde: Kroatian tilastokeskus
Suomeksi: Zagreb
Omalla kielellä: Zagreb
19. helmikuuta 1992
17. tammikuuta 1992
19. helmikuuta 1992
Kroatia on parlamentaarinen demokraattinen tasavalta. Perustuslaki hyväksyttiin joulukuussa 1990 ja sitä muutettu vuosina 1992, 2000, 2001 ja viimeksi 16. kesäkuuta 2010. Kroatia jakautuu 20 maakuntaan (županija) ja Zagrebin pääkaupunkialueeseen sekä edelleen kuntayksiköihin.
Kroatian presidentti Ivo Josipović astui virkaansa 18. helmikuuta 2010. Presidentti valitaan suorissa vaaleissa viiden vuoden virkakaudelle.
Presidentin tärkeimmät valtaoikeudet liittyvät puolustus- ja ulkopolitiikkaan sekä nimityksiin. Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Presidentillä on keskeinen rooli mielipidevaikuttajana.
Ylintä lainsäädäntövaltaa Kroatiassa käyttää parlamentti (Sabor), jonka jäsenet valitaan vaaleissa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Perustuslain mukaan kansanedustajien määrä voi vaihdella vähintään 100 enintään 160.
Itsenäisen Kroatian ensimmäiset parlamenttivaalit pidettiin vuonna 1990. Aluksi parlamentti oli kaksikamarinen, mutta maakuntien edustajista koostunut "ylähuone" lakkautettiin vuonna 2001. Parlamentin juuret ulottuvat kauas menneisyyteen ja ensimmäiset viittaukset Saborin nimeä kantaviin kokouksiin löytyvät 1200-luvulta.
Kroatia jakautuu 14 maantieteelliseen vaalipiiriin, joista jokaisella on 10 parlamenttipaikkaa. Lisäksi parlamentissa on 8 kiintiöpaikkaa vähemmistöryhmien edustajille sekä kolme paikkaa diasporalle eli Kroatian ulkopuolella asuville kroaateille.
Vuoden 2011 parlamenttivaaleissa valittiin 151 edustajaa. Äänestysprosentti oli 54,32. Vaalit voitti Kroatian sosialidemokraattisen puolueen SDP:n vetämä koalitio 80 edustajapaikan enemmistöllä. Aiemmin vallassa ollut Kroatian demokraattinen unioni (HDZ) sai 47 parlamenttipaikkaa, ml. kolme diasporan edustajaa. Loput paikat jakautuivat pienemmille puolueille sekä kiintiöpaikkoihin etnisten vähemmistöjen edustajille, joista kolme jakautui serbivähemmistölle ja viisi paikkaa muille vähemmistöryhmille. Naisia parlamentin jäsenistä on 35 eli 22,5 prosenttia.
Äänioikeus on kaikilla yli 18-vuotiailla Kroatian kansalaisilla.
Kroatian nykyinen hallitus nimitettiin 23. joulukuuta 2011. Hallituksen muodostaa neljä puoluetta: Kroatian sosialidemokraattinen puolue SDP, Kroatian kansanpuolue HNS, Istrian demokraattinen puolue IDS, sekä Kroatian eläkeläispuolue HSU.
Hallitukseen kuuluu kaikkiaan 22 ministeriä:
Kroatian poliittinen tilanne muuttui oleellisesti, kun joulukuun 2011 eduskuntavaaleissa lähes koko itsenäisyyden ajan vallassa ollut HDZ-puolue menetti valta-asemansa. Hallitusvastuu siirtyi SDP-vetoiselle Kukuriku-koalitiolle, johon kuuluvat sosialidemokraattinen puolue SDP, Kroatian kansanpuolue HNS, Istrian demokraattinen kongressi IDS sekä Kroatian eläkeläisten puolue HSU.
Sisäpoliittisesti keskeisiä kysymyksiä ovat edelleen toimenpiteet maan talouden ja julkisen hallinnon uudistamiseksi, mukaan lukien oikeuslaitoksen uudistaminen ja korruption vastainen toiminta. Samoin valmistautuminen Kroatian vuonna 2013 toteutuvaan EU-jäsenyyteen tulee olemaan keskeisiä uuden hallituksen tavoitteita.
Kroatian ulkopolitiikan prioriteetteja ovat Nato- ja EU-jäsenyys, Länsi-Balkan ja hyvien naapuruussuhteiden kehittäminen sekä kumppanuuksien kehittäminen USA:n ja muiden globaalien toimijoiden kanssa (Venäjä, Japani, Kiina, Intia ja Brasilia).
Jäsenyys Natossa toteutui vuonna 2009. Kroatia toimi YK:n turvaneuvoston vaihtuvana jäsenenä vuosina 2008-2009.
Kroatia toimii aktiivisesti naapurisuhteiden ja alueellisen yhteistyön edistämiseksi. Alueellinen yhteistyö ja hyvät naapuruussuhteet ovat myös EU:n asettamia erityisehtoja koko Länsi-Balkanin alueen EU-lähentymiselle.
Kroatia kuuluu useisiin alueellisiin yhteistyöjärjestelyihin, kuten alueelliseen yhteistyöneuvostoon (Regional Cooperation Council, RCC), jonka pääsihteerinä toimii kroatialainen diplomaatti Hido Bisević.
Jugoslavian hajoamisen ja 1990-luvun sotien jäljiltä alueen maiden välillä on kuitenkin yhä avoimia kysymyksiä ja menneisyyden painolasteja. Kroatialla on avoimia kahdenvälisiä kysymyksiä muun muassa Bosnia-Hertsegovinan, Serbian ja Slovenian kanssa. Slovenian ja Kroatian rajakiistan osalta maat ovat ratifioineet välityssopimuksen Tukholmassa 4. marraskuuta 2009. Välitystoiminta on käynnistymässä vuoden 2012 alkupuolella. Viisijäsenisen välitystuomioistuimen puheenjohtajana toimii Gilbert Guillame.
Kroatian rajalinjan vahvistaminen on vielä kesken Bosnia ja Hertsegovinan sekä Serbian kanssa. Kroatian ja Serbian välillä on myös avoimia 1990-luvun entisen Jugoslavian hajoamissotiin liittyviä kysymyksiä, kuten valtioseuraantokysymys, pakolaisten paluumuutto, kadonneiden kohtalon selvittäminen sekä sodassa anastetun omaisuuden palauttaminen. Sekä Kroatia että Serbia ovat kumpikin tahoillaan haastaneet toisensa kansainväliseen tuomioistuimeen kansanmurhasta. Kroatian uusi hallitus on kuitenkin ilmoittanut olevansa valmis luopumaan kansanmurhasyytteestä, mikäli avoinna olevista kysymyksistä voidaan sopia kahdenvälisesti Serbian kanssa.
Kroatia on jäsenenä keskeisissä kansainvälisissä järjestöissä (suluissa liittymisvuosi), muun muassa
Kroatian puolustusvoimat jakaantuu maavoimiin, merivoimiin, ilmavoimiin ja ilmatorjuntaan sekä sotakorkeakouluun. Puolustusvoimien ylipäällikkö on Kroatian presidentti.
Puolustusvoimien rauhanajan vahvuus on noin 20 000 sotilasta. Kroatia luopui asevelvollisuudesta vuonna 2008 ja nykyään asepalvelus on vapaaehtoinen. Huolimatta ammattiarmeijaan siirtymisestä reserviläisistä ei ole täysin luovuttu.
Vuonna 2009 toteutuneen Nato-jäsenyyden myötä Kroatian tulee kehittää puolustusvoimiaan muun muassa kehittämällä maa- ja merivoimien varustelua. Osana maavoimien modernisointia Kroatian hallitus on tilannut yhteensä 126 Patrian AMV-panssariajoneuvoa. Kroatia osti myös Suomesta kaksi käytettyä Helsinki-luokan ohjusvenettä.
Kroatia on osallistunut aktiivisesti sotilaalliseen kriisinhallintaan. Afganistanin ISAF-operaatiossa Kroatialla on noin 300 sotilasta. Kroatia osallistuu myös YK:n UNDOF-missioon Golanin kukkuloilla, Kosovon EULEX-operaatioon ja useisiin muihin YK:n rauhanturvaoperaatioihin.
Kroatia on siirtymässä kehitysyhteistyön saajasta sen antajaksi ja kehittää vähitellen omaa kehitysyhteistyöhallintoaan. Kroatian kehitysyhteistyön painopiste on ollut Bosnia ja Hertsegovinassa, Afganistanissa sekä aivan viime aikoina Libyassa. Kroatian ulkoministeriön edustajat kävivät keväällä 2011 Suomessa tutustumassa Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyöhallintoon. Jatkossa Kroatian joutuu ottamaan kantaa myös EU:n kehityspoliittisiin kysymyksiin.
Kroatia on liittynyt keskeisiin YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksiin. Kansallisten vähemmistöjen oikeuksien takaamiseksi on säädetty perustuslain aseman omaava vähemmistölaki. Vähemmistölaki takaa muun muassa vähemmistöille kahdeksan kiintiöedustajan paikkaa parlamentissa.
Oikeuslaitos ja perusoikeudet ovat olleet yksi keskeisiä kysymyksiä maan EU-jäsenyysneuvotteluissa. Oikeuslaitoksen uudistusten myötä perusoikeuksien toteutumisen odotetaan kehittyvän entisestään. 1990-luvun sotiin liittyvien sotarikosten käsittely on ollut erityinen haaste.
EU-jäsenyyden toteutuminen on yksi Kroatian ulkopolitiikan keskeisiä prioriteetteja ja maan EU-politiikan painopisteenä on ollut maan EU-integraatio. Kroatia haki EU-jäsenyyttä 21. helmikuuta 2003 ja ehdokasmaa-asema vahvistettiin kesäkuussa 2004. Kroatian vakautus- ja assosiaatiosopimus (SAA) astui voimaan 1. helmikuuta 2005.
EU-jäsenyysneuvottelut Kroatian kanssa avattiin 3. lokakuuta 2005 ja neuvottelut saatiin päätökseen 30. kesäkuuta 2011. Kroatia allekirjoitti EU-liittymissopimuksen 9. joulukuuta 2011. Kansanäänestyksessä 22. tammikuuta 2012 kansalaiset antoivat tukensa Kroatian liittymiselle unioniin. Tavoitteena on Kroatian liittyminen 1. heinäkuuta 2013 edellyttäen, että liittymissopimus on ratifioitu kaikissa EU:n jäsenmaissa siihen mennessä.
Kroatian osalta sovellettiin ensimmäistä kertaa uudistettua neuvottelumenettelyä, jossa neuvottelut on jaettu 35 eri neuvottelulukuun. Neuvotteluprosessi on siten ollut vaativampi kuin aikaisempien EU:n laajentumiskierrosten yhteydessä. EU-jäsenyysprosessi on toiminut monessa suhteessa Kroatian uudistuspolitiikan moottorina.
Kroatia on liittymissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ja ennen liittymistään tarkkailijana EU:n ministerineuvostossa tietyin poikkeuksin. Kroatia saa myös 12 tarkkailijaa Euroopan parlamenttiin.
Kroatia on toimiva markkinatalous, jolla on vahvuutena koulutettu työvoima, hyvä infrastruktuuri ja liikenneyhteydet, poliittinen vakaus ja kehittynyt pankkisektori. EU-integraatio on lisännyt kilpailua ja käynnistänyt tärkeitä uudistuksia.
Perinteisesti turismin merkitys kansantaloudelle on huomattava ja rannikolla turismi on keskeinen elinkeino. Perinteinen teollisuus on rakennemuutoksessa ja esimerkiksi EU-jäsenyyden myötä telakkasektori käy läpi yksityistämisprosessia ja uudelleenjärjestelyjä. Erityisesti perinteinen metalliteollisuus, teollisuuden sähkölaitteiden valmistus ja lääketeollisuus ovat kilpailukykyisiä. Elintarvikkeiden ja päivittäistavarakaupan osalta vienti naapurimaihin on tärkeää. Kotimainen kulutus muodostaa suurimman osan bruttokansantuotteesta.
Vuosien 2008-2009 kansainvälisestä talouskriisistä huolimatta Kroatian valuutta kuna ja maan pankkisektori ovat säilyneet vakaina. Talouskriisi iski julkiseen talouteen ja yrityksiin. Julkista taloutta on vakautettu säästöjen ja verotuksen kautta. EU-jäsenyydestä odotetaan piristysruisketta Kroatian talouteen.
Kroatian ulkomaankauppaa on leimannut vaihtotaseen vaje. Kauppa on ylijäämäistä erityisesti Serbian ja Bosnia-Hertsegovinan kanssa.
EU-alue ja naapurimaat ovat Kroatian keskeiset kauppakumppanit:
Kroatian tärkeimpiä vientiartikkeleita ovat muun muassa laivat, sähkölaitteet ja elintarvikkeet.
Kroatiaan suuntautuneista ulkomaisista sijoituksista huomattava osa on suuntautunut pankkisektorille. Yksityistäminen on tuonut sijoituksia muun muassa telekommunikaatioon, panimoteollisuuteen ja öljynjalostukseen.
Kroatian ja EU:n välillä on voimassa vakautus- ja assosiaatiosopimus, joka on valtaosaltaan vapaakauppasopimus. Sopimus on voimassa siihen asti, kun Kroatia liittyy jäsenyytensä myötä EU:n sisämarkkinoille ja alkaa toimeenpanna sisämarkkinasäädöksiä. Kroatia on kuitenkin jäsenyysneuvotteluiden myötä jo pitkälle harmonisoinut lainsäädäntöään EU-yhteensopivaksi.
Kroatia on ollut Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsen vuodesta 2000. Kroatia on liittynyt vuonna 2007 uudistettuun, alueelliseen CEFTA -vapaakauppasopimukseen, johon kuuluvat Länsi-Balkanin maat ja Moldova. Kroatian liittyminen Euroopan unioniin mitätöi aikanaan Kroatian CEFTA-jäsenyyden.
Asukasluku: 4,45 miljoonaa (2011)
Väestötiheys: 78,1 as/km² (2010)
Elinajanodote (2009): Naiset 79,6 vuotta, miehet 72,9 vuotta
Väestönkasvu: - 2,00 % (2010)
Etniset ryhmät
kroaatit | 89,6% |
serbit | 4,5 % |
bosnialaiset | 0,5 % |
unkarilaiset | 0,4 % |
slovenialaiset | 0,3 % |
muut | 4,7 % |
Kroatian perustuslaki takaa uskonvapauden ja maassa ei ole niin sanottua valtionkirkkoa. Katolisella kirkolla ja uskonnolla on kuitenkin vahva asema yhteiskunnassa. Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan 88 prosenttia kuuluu katoliseen kirkkoon. Katoliset pyhät ovat virallisia pyhäpäiviä ja kirkko saa tukea valtiolta. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluu noin 4-5 prosenttia väestöstä ja muslimeja on arviolta 1,3 prosenttia.
Kroatian virallinen kieli on kroaatti, joka eteläslaavilainen kieli. Perustuslaki ja vähemmistölaki takaavat kansallisille vähemmistöille oikeuden käyttää omaa kieltään. Keskeiset vähemmistökielet ovat serbia ja italia.
Kroatiassa, Serbiassa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Montenegrossa puhuttavat kielet ovat hyvin samankaltaisia ja niiden puhujat ymmärtävät vaivatta toisiaan.
Englannin osaajien määrä on kasvussa, mutta moni vanhemmista ikäluokista puhuu tavallisemmin saksaa.
Kroatia uudistaa oikeuslaitostaan EU-jäsenyyskriteerien mukaisesti. Tavoitteena on lisätä oikeuslaitoksen tehokkuutta, riippumattomuutta ja puolueettomuutta.
Tuomioistuinlaitoksen ensimmäinen oikeusaste muodostuu yli 100 riketuomioistuimesta, yli 100 kunnallisesta tuomioistuimesta ja 13 kauppatuomioistuimesta. Toista oikeusastetta edustavat läänien tasolla 21 tuomioistuinta. Ylintä oikeusastetta edustavat korkea riketuomioistuin, korkea kauppatuomioistuin, hallinto-oikeudellinen tuomioistuin ja korkein oikeus. Kroatiassa on myös perustuslakituomioistuin.
Tuomioistuimien määrää karsitaan osana EU-jäsenyyden tuomia uudistuksia ja tehostamista.
Peruskoulutus alkaa kuuden tai seitsemän vuoden iässä ja kestää kahdeksan vuotta. Vuonna 2007 voimaan tulleen lain mukaan koulutus on maksutonta, mutta ei pakollista 18 ikävuoteen saakka. Toiseen asteen koulutusta tarjoavat lukiot ja ammatilliset oppilaitokset.
Kroatiassa on kahdeksan yliopistoa, joista vuonna 1669 perustettu Zagrebin yliopisto on Kroatian ja Kaakkois-Euroopan vanhin vielä toiminnassa oleva yliopisto. Dubrovnikissa toimii kansainvälinen yksityinen yliopisto.
Kroatia on poliittisesti vakaa maa.
Vähemmistöjen asema on turvattu kattavalla lainsäädännöllä, mutta esimerkiksi vähemmistöjen ja paluumuuttajien työllistyminen on vaikeampaa verrattuna valtaväestöön.
Kroatian kulttuuriperintö kattaa kerrostumia eri aikakausilta. Kreikkalaiset perustivat siirtokuntia eteläisen Dalmatian saarille ennen ajanlaskun alkua. Nykyisen Kroatian alue oli osa Rooman valtakuntaa, mistä ovat yhä merkkinä esimerkiksi Pulan amfiteatteri tai Splitin keisari Diokletianuksen palatsin rauniot.
Venetsian tasavallan ja Italian vaikutus on huomattavissa rannikon arkkitehtuurissa. Sisämaassa Zagrebin ja Slavonian alueella taasen Itävalta-Unkarin vaikutus arkkitehtuuriin on huomattavaa.
Kroatian kulttuurielämä on aktiivista ja kiinnostus kulttuuritapahtumia kohtaan on suurta. Keskeiset museot ja kulttuuri-instituutiot sijaitsevat Zagrebissa. Toisaalta huomattavia festivaaleja järjestetään Zagrebin ulkopuolella, kuten Motovunin elokuvafestivaalit.
Kroatiassa julkaistaan suuri joukko sanoma- ja aikakauslehtiä. Laajalevikkisimmät valtakunnalliset päivälehdet ovat Jutarnji List ja Vecernji List. Alueellisia päivälehtiä ovat Rijekan Novi List ja Splitin Slobodna Dalmacija. Tärkein viikkolehti on Globus, mutta uusi viikkolehti Aktual on kasvattanut viime aikoina myös suosiotaan.
Televisio on tärkein tiedonvälityksen kanava. Valtiollisen yleisradioyhtiön HRT:n rinnalle on perustettu kaupallisia tv-asemia, kuten esimerkiksi Nova TV ja RTL. Valtakunnallisia ja paikallisia radioasemia on runsaasti. Internetin asema on vakiintunut ja Facebook on keskeinen sosiaalisen median kanava, sillä lähes 40 prosenttia kroatialaisista ovat Facebookissa. Twitter ei vielä toistaiseksi ole merkittävä sosiaalisen median kanava. Englanniksi uutisia voi lukea mm. http://daily.tportal.hr ja http://dalje.com/en/
Kansalaisjärjestökenttä on aktiivinen ja sen juuret juontuvat 1990-luvun sotaan ja demokratisoitumisprosessiin. Kansalaisjärjestöjen rooli on tärkeä perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Usein kansalaisjärjestöt toiminnallaan paikkaavat julkisen sektorin heikkouksia, kuten esimerkiksi antamalla ilmaista oikeusapua haavoittuvassa asemassa oleville.
Korruption vastaisen toiminnan osalta Transparency International Hrvatska on keskeisessä asemassa. Ympäristön suojelun alueella Zelena Akcija on näkyvin. Sotarikosoikeudenkäyntien tarkkailussa Dokumenta ja Center for non-violence Osijek ovat keskeisiä.
Suomi tunnusti Kroatian 17. tammikuuta 1992 ja diplomaattisuhteet solmittiin 19. helmikuuta 1992. Suhteita Kroatiaan hoidettiin aluksi Budapestin suurlähetystön kautta. Suomen suurlähetystö Zagrebissa avattiin 1. toukokuuta 1997.
Kroatialla on suurlähetystö Helsingissä.
Suomen ja Kroatian väliset suhteet ovat hyvät ja maiden välinen poliittisen tason vierailuvaihto on ollut aktiivista.
Suomi on vahvasti tukenut Kroatian EU-lähentymistä ja EU-valmiuksia muun muassa komission rahoittaman Twinning-hankeyhteistyön avulla. Suomella on lisäksi ollut kahdenvälisiä paikallisen yhteistyön hankkeita, jolla on tuettu kansalaisjärjestöjä Suomen kehityspoliittisten painopistealueiden mukaisesti (vähemmistöt, naiset ja lapset, ihmisoikeudet, hyvä hallinto, ympäristö). Kroatia ei ole kuitenkaan vuonna 2012 enää Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kohdemaa sen jälkeen, kun OECD poisti Kroatian viralliseen kehitysapuun (ODA) oikeutettujen maiden listalta.
Suomen vienti Kroatiaan vuonna 2011 oli 74,7 miljoonaa euroa ja tuonti Kroatiasta Suomeen 23,9 miljoonaa euroa. Tärkeimpiin Suomen vientituotteisiin kuuluvat telekommunikaatiolaitteet, paperi sekä koneet ja laitteet. Kroatiasta tuodaan Suomeen mm. teollisuuden sähkölaitteita.
Suomalaisten sijoitusten määrä Kroatiaan on pieni.
Kroatiassa toimii suomalaisyrityksiä ja niiden edustajia. Esimerkiksi Nokialla, Nokia-Siemens- Networksillä, Marinetekilla ja Metsolla on toimistot Kroatiassa.
Kroatia ja Patria ovat solmineet sopimuksen AMV -panssariajoneuvojen toimittamisesta Kroatian puolustusvoimien käyttöön.
Kulttuurivaihto maiden välillä on ollut suhteellisen vilkasta. Suomalaista kulttuuria ja pohjoismaista yhteiskuntamallia kohtaan tunnetaan elävää kiinnostusta Kroatiassa.
Korkeakoulujen välinen yhteistyö on aktiivista. Turun kauppakorkeakoulu ja Osijekin yliopisto ovat työskennelleet yrittäjyyden koulutusohjelman kehittämiseksi Osijekissa. Osijekin yliopiston professori Slavica Singerille myönnettiin Turun yliopiston kunniatohtoruus toukokuussa 2010.
Suomalainen yhdyskunta Kroatiassa on pieni ja maassa asuu pysyvästi vain parikymmentä Suomen kansalaista.
Vuonna 2007 julkaistiin suomi-kroaatti-suomi sanakirja, jonka laati Helsingin yliopistossa opettanut Rada Boric.
Suomalaista vanhaa ja uutta kirjallisuutta on käännetty kroaatiksi. Kalevalan on kääntänyt kroaatiksi Slavko Peleh.
Suomen ja Kroatian välillä ovat voimassa seuraavat kahdenväliset sopimukset:
Kroatiasta Suomeen
Suomesta Kroatiaan
Eteläslaavilaisiin heimoihin kuuluvien kroaattien katsotaan saapuneen nykyisen Kroatian alueelle 700-luvulla kansainvaellusten myötä. Ennen tätä Kroatia tai Dalmatian maakunta oli ollut osa Rooman valtakuntaa. Ennen roomalaisten saapumista kreikkalaiset olivat perustaneet siirtokuntia Etelä-Dalmatian saarille.
Kroaatit kääntyivät kristinuskoon jo 600-luvulla ja muodostivat herttuakuntia. Paavi kirjeenvaihdossaan tunnusti herttua Branimirin vuonna 879 kroaattien herttuaksi. Kroatiassa käytettiin jumalanpalveluksissa kansankieltä, jota kirjoitettiin glagoliittisin aakkosin.
Ensimmäiseksi kroaattien kuninkaaksi nousi Tomislav vuonna 925. Keskiaikainen kroaattien kuningaskunta päättyi tappioon vuoden 1097 Gvozdin taistelussa, jonka seurauksena kroaatit tunnustivat Unkarin kuninkaan hallitsijakseen. Tämä personaaliunioni jatkui aina ensimmäiseen maailmansotaan asti.
Turkkilaisten valtakunnan laajeneminen Balkanin niemimaalla muutti Kroatian rajamaaksi. Habsburgien valtakunta päätti muodostaa puskurivyöhykkeen tai niin sanotun sotilasrajan turkkilaisia vastaan. Ottomaanin valtakunta ulottui suurin piirtein nykyisen Bosnia-Hertsegovinan alueelle.
Nykyisen Kroatian rannikosta huomattavia osia kuului Venetsian tasavaltaan, kunnes Napoleonin sotien myötä Venetsian omistukset siirtyivät Habsburgeille.
Eurooppalaisen kansallisaatteen heräämisen myötä myös kroatialainen nationalismi kehittyi 1800-luvun aikana. 1800-luvun kroatialaiseen kansallisaatteeseen kuului eteläslaavien yhtenäisyys.
Itävalta-Unkarin tappio ensimmäisessä maailmansodassa johti valtakunnan hajoamiseen. Vuonna 1918 muodostettiin Jugoslavian kuningaskunta, joka tunnettiin myös sloveenien, kroaattien ja serbien kuningaskuntana. "Ensimmäisen Jugoslavian" valtionpäämies oli Serbian kuningas, joka poliittisten kriisien myötä julistautui vuonna 1929 yksinvaltiaaksi.
Toisen maailmansodan aikana Italia ja Saksa nostivat Kroatian johtoon fasistihallinnon, jonka johtaja oli Ante Pavelić. Pavelićin Ustasa -liike (Ustanak = kansannousu) sovelsi natsien rotuoppeja ja heidän perustamillaan keskitysleireillä murhattiin serbejä, romaneja, muita vähemmistöjä sekä poliittisia vastustajia. Hirmutöiden uhreja muistetaan vuosittain entisen Jasenovacin keskitysleirin paikalla.
Saksan sotaonnen käännyttyä Josip Broz Titon partisaanit valtasivat Kroatian. Titon johdolla perustettiin sosialistinen Jugoslavia, johon Kroatia kuului osatasavaltana. Tällöin määriteltiin Kroatian nykyiset rajat.
Jugoslaviassa heräsi 1970-luvulla uudistusliike, joka Kroatiassa päätyi "Kroatian keväänä" tunnettuun verettömään puhdistukseen. Kroatian keväässä uudistusmielisinä pidettyjä erotettiin tehtävistään ja kansallismielisinä pidettyjä jopa tuomittiin vankeustuomioihin.
Kroatiassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit vuonna 1990. Maan presidentiksi nousi Franjo Tuđman ja hänen HDZ -puolueensa. Kroatia julistautui itsenäiseksi vuonna 1991, mikä johti konfliktiin Slobodan Milosevićin johtaman Serbian kanssa. Kroatian serbit muodostivat oman tasavaltansa, joka kävi sotaa Kroatian armeijan kanssa. Vuosien 1991-1995 sodassa kuoli kymmeniä tuhansia ja vuoden 1995 operaatioissa Kroatia valloitti takaisin serbikapinallisten miehittämät alueet. Itä-Slavonia siirtyi vuonna 1997 YK:n rauhanturvaoperaation myötä Kroatian hallintaan.
Kroatia sijaitsee Kaakkois-Euroopassa ja sen rajanaapureita ovat
Omistus- vuokra ja loma-asuntoja on tarjolla runsaasti. Tietoa asunnoista on löydettävissä useiden verkkopalvelujen ja välittäjien kautta. Vuokrasopimusta tehdessä tulisi sopia kirjallisesti kaikista vuokraamiseen liittyvistä vastuista ja kuluista. Asuntoa tai kiinteistöä ostettaessa on hyvä käyttää lakimiestä. Asuntojen taso on hyvin vaihteleva.
Asunnoissa käytetään tavallisesti lämpöpatterien lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen asuntokohtaisia kaasuboilereita.
Voimassa oleva ajokortti oikeuttaa ajamaan autoa Kroatiassa. Ulkomaalainen, jolle on myönnetty oleskelulupa Kroatiaan, voi ajaa muun maan rekisterissä olevaa autoa Kroatiassa kolmen kuukauden ajan, tämän jälkeen auto on siirrettävä Kroatian rekisteriin.
Kroatialaisen ajokortin voi saada jättämällä poliisille hakemuksen, jonka liitteenä on ulkomainen ajokortti ja sen englanninkielinen käännös sekä lääkärintodistus (ei yli 6 kk vanhempi).
Suomella on suurlähetystö Zagrebissa ja kunniakonsulit Zagrebin, Rijekan ja Splitin kaupungeissa. Kunniakonsulit ovat Kroatian kansalaisia, joilta voi kysyä neuvoa liiketoimintaan tai konsulitapauksiin liittyvissä asioissa.
Tavallisten elintarvikkeiden ja kulutushyödykkeiden tarjonta on hyvä. Tuoreiden vihanneksien ja hedelmien osalta valikoima on paras toreilla, kuten esimerkiksi Zagrebissa keskusaukion lähellä Dolac-torilla. Kroatiassa toimii useita kroatialaisia ja ulkomaisia kauppaketjuja. Keskeisten kaupunkien läheisyydessä on suuria kauppakeskuksia. Sunnuntaisin lähinnä kauppakeskukset ja kioskit ovat auki.
Kroatian ilmastoa leimaa rannikon välimerellinen ja sisämaan mannerilmasto. Kesät ovat lämpimät ja pitkä, mutta lyhyt talvi voi olla kylmä ja kolea. Kesä-elokuussa lämpötila on +30 C asteen tuntumassa. Tammi-helmikuussa -10 C asteen pakkanen sisämaassa ei ole epätavallista. Rannikolla ilmasto on yleensä leudompi kuin sisämaassa. Sisämaan vuorilla talvet ovat runsaslumisia. Zagrebin Sljeme-vuorella voi tykkilumen turvin lasketella joulukuun lopulta maaliskuun alkuun. Rannikolla puhaltaa ajoittain voimakas Bura-tuuli, jonka vuoksi osia moottoriteistä tai silloista voidaan joutua sulkemaan. Etelästä puhaltava Jugo-tuuli tuo kosteaa ja lämmintä ilmaa. Kesäkuukausina merellä voi ilmetä äkillisiä ja voimakkaita myrskyjä.
Liikenneyhteydet ovat hyvät ja erityisesti moottoritieverkosto on kattava ja korkeatasoinen. Moottoriteillä on käytössä tietullit. Tullimaksuja peritään myös esimerkiksi Krkin saaren sillalla ja Istrian Ucka-tunnelissa. Lomakaudella heinä-elokuussa rajanylityspaikoilla ja tietulleilla muodostuu jonoja erityisesti viikonloppuina. Kesäkuukausina maanteiden liikennetilanteesta kerrotaan radiokanavilla englanniksi ja ajantasaista tietoa on saatavilla Kroatian autoklubin verkkosivuilla. Suuret ylinopeudet ja uhkarohkeat ohitukset ovat tavallisia maanteillä ja antavat aihetta varovaisuuteen.
Lentoyhteydet ovat hyvät ja kesäkuukausina on lisäyhteyksiä Kroatian rannikolle Euroopan kaupungeista. Zagrebin lisäksi lentokenttiä on
Suomesta Zagrebiin ei ole suoraa lentoyhteyttä.
Jadrolinija-yhtiö huolehtii rannikon ja saarten liikenneyhteyksistä. Keskeisille saarille pääsee rannikolta autolautoilla tai katamaraaneilla. Jadrolinija lisää lauttayhteyksiä kesä-elokuun aikana. Myös yksityiset yritykset tarjoavat laivayhteyksiä muutamille turistien suosimille saarille.
Zagrebista on rautatieyhteydet muun muassa
Rannikolla rautateitse pääsee Zagrebista aina Splitiin asti.
Juomaraha ei sisälly ravintoloiden tai kahviloiden laskuihin. Juomaraha voi olla esimerkiksi 10 prosenttia laskusta. Kahviloissa tai baareissa juomarahan antamatta jättäminen ei ole loukkaavaa.
Jätehuolto kattaa lähes kaikki kotitaloudet, mutta jätteistä vain osa kierrätetään. Pullojen kierrätys on järjestetty tehokkaasti panttisysteemin kautta. Paperinkeräyspisteitä on harvakseltaan ja biojätteen kierrätys harvinaisempaa. Jätteiden käsittelyä ja kierrätystä kehitetään vastaamaan EU-normeja.
Glagoliittisilla aakkosilla kirjoitettuja kivilaattoja noin 1000-luvulta pidetään ensimmäisenä kroaatin kielisenä kirjallisena dokumenttina.
Renesanssin aikana kirjallisuus kukoisti Dalmatian saarilla ja Dubrovnikin kaupunkivaltiossa. Tunnettuja kirjailijoita olivat muun muassa Ivan Gundilić ja humanisti Marko Marulić. 1600-luvulla Dubrovnikista muodostui Kroatian kirjallisuuden keskus.
1800-luvulla Kroatian kansallisaate ja kirjakieli kehittyivät. Illyrinen liike korosti kroaattien ja eteläslaavien etnistä sekä kielellistä yhtenäisyyttä. Ensimmäinen kroaatin kielinen päivälehti Danica ilmestyi 1835.
Moderni kroatialainen kirjallisuus on runsasta ja rikasta, mutta vähän tunnettua Suomessa. Ehkä tunnetun kroatialainen 1900-luvun kirjailija oli Miroslav Krleža, joka kirjoitti proosaa, näytelmiä ja runoja. Nykykirjailijoista Slavenka Drakulićin töitä on käännetty paljon englanniksi ja töissään Drakulić käsittelee muun muassa 1990-luvun konfliktia.
Kodinhoitopalveluita on saatavissa kohtuullisin kustannuksin.
Kroatiassa on vielä vähän englanninkielisiä kursseja korkeakouluissa. Zagrebin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on ollut englannin kielinen koulutusohjelma.
Kroaatin kieltä on mahdollista opiskella yliopiston kurssien, kesäkoulujen tai yksityisopetuksen avulla.
Zagrebissa toimii American International School ja École française de Zagreb.
Julkisia käymälöitä ei ole kovin tiheässä kaupungeissa, mutta useimmissa kahviloissa on käymälä. Moottoriteillä on säännöllisin välein hyvin varusteltuja taukopaikkoja.
Ravintolat ja kahvilat ovat usein lapsiystävällisiä.
Lemmikkieläimen voi ottaa matkalle Kroatiaan, mikäli sillä on
Kroatia on kieltänyt bull-tyyppisten koirien maahantuonnin. Lemmikin maahantuonti pysyvästi edellyttää eläinlääkärin tarkastusta raja-asemalla.
Kroatian tiet ovat pääsääntöisesti hyviä ja moottoritiet korkeatasoisia. Syrjäseuduilla ja pienillä saarilla tiet voivat olla kapeita ja huonokuntoisia.
Maanteillä reippaat ylinopeudet ja uhkarohkeat ohitukset ovat tavallisia. Heinä-elokuussa moottoriteiden tullipisteissä ja rajanylityspaikoilla voi olla pitkiä ruuhkia, erityisesti perjantaisin ja sunnuntaisin.
Paikallisessa liikennekulttuurissa hätävilkkuja käytetään lyhytkestoisen parkkeerauksen merkkinä.
Hotellitarjonta on hyvä, mutta hinta-laatu suhde on vaihteleva. Rannikon turistialueilla on myös runsaasti yksityisten henkilöiden vuokraamia huoneita. Varaukset internetin kautta toimivat useimmiten hyvin myös yksityisten tarjoaman majoituksen osalta.
Kroatiassa on käytössä metrinen järjestelmä.
Kroatiassa toimii monia kansainvälisiä muuttoja hoitavia yrityksiä muun muassa AGS ja MoveOne. Muuton yksityiskohdista ja ajantasaisista tullisäännöksistä kannattaa olla yhteydessä suoraan muuttofirmaan.
Pankkisektori on pitkälti yksityistetty ja ulkomaalaisomistuksessa. Maan kaksi suurinta pankkia ovat italialaisomistuksessa (Zagrebacka banka - UniCredit, Privredna banka Zagreb Intesa Sanpaolo) ja kolme seuraavaksi suurinta itävaltalaisten omistuksessa (Erste&Steiermärkische, Raiffeisen, Hypo Alpe-Adria-Bank).
Pankkipalvelut ovat kehittyneet Kroatiassa viime vuosina. Pankki- ja luottokorttien käyttö on yleistynyt, ja lasku- ja pankkiasiat voi hoitaa verkkopankissa. Pankkien perimät palvelumaksut ovat korkeampia kuin EU/Sepa-alueella.
Ulkomaalainen voi avata tilin mikäli on rekisteröitynyt Kroatiassa asuvaksi.
Kauneudenhoitopalvelut ja parturit ovat suhteellisen edullisia ja palveluita on hyvin tarjolla.
Kroatian posti toimii hyvin, mutta lähetykset ulkomaille voivat toisinaan kestää.
Kroatian mobiiliverkko on kattava ja 3G-verkko toimii useimmissa kaupungeissa. Roaming -palvelut toimivat normaalisti.
Kroatian keskeiset matkapuhelinoperaattorit ovat Deutsche Telekomin T-Com, VIPNet ja Tele2.
Kroatian kansainvälinen suuntanumero on +385.
Pukeutuminen on liike-elämässä ja muodollisissa yhteyksissä konservatiivista. Miehillä tumma puku on hyvin tavallinen.
Arkipäivässä muotitietoiset kroatialaiset arvostavat kalliita merkkivaatteita, aurinkolaseja ja kelloja. Ulkoiseen näyttävyyteen halutaan kiinnittää huomiota.
Zagrebissa toimivat muun muassa International Women's Club sekä Rotary-yhdistys.
Kaupungeissa parkkipaikan löytäminen kadulta voi olla hankalaa, mutta usein pysäköintihalleista on löydettävissä tilaa. Kadulle parkkeeratessa parkkimaksun voi maksaa tekstiviestillä lähettämällä rekisterinumeron parkkitolpassa ilmoitettuun numeroon.
Kroatialaisessa keittiössä näkyvät Välimeren, Itävallan, Balkanin, Unkarin ja Italian vaikutteet. Kotimainen ruoka on ylpeyden aihe kroatialaisille ja tieto hyvistä ravintoloista on usein tärkeä keskustelun aihe.
Ruoka on usein mutkatonta, tuoreista aineksista valmistettua ja reippaasti suolattua. Ruokalistalla valinta on usein kala- tai liharuoan välillä. Salaatti tavallisesti tarjotaan pääruoan kanssa sivulautaselta.
Meriruoasta tavallisia ovat paistelut kalamarit ja mustekalat, risotot, simpukat ja erilaiset kalat. Ajoittain myös pienet hait löytävät tiensä ruokapöytään.
Istrian tryffelit, tryffeliöljyt ja tryffelillä maustetut pastat ovat paikallinen erikoisuus.
Juustoista usein mainitaan Pagin saaren suolainen juusto (Paski sir).
Viiniä viljellään koko maassa ja valikoima on laaja. Tyypillisimpiä ovat Dalmatian rannikon vahvat punaviinit ja Istrian valkoviinit. Hedelmillä tai yrteillä maustetut viinat ovat tavallisia.
Kahvilakulttuuri elää vahvana Kroatiassa ja kahvilat ovat täynnä aamusta yöhön.
Kroatiassa samaa sukupuolta olevien parisuhteiden rekisteröityminen ei ole mahdollista. Suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on muuttunut vapaammaksi, mutta Kroatia on yhä melko konservatiivinen maa ja erilaisuus voi herättää reaktioita.
Suomella ja Kroatialla ei ole sosiaaliturvasopimusta, joten suomalainen matkailija ei ole oikeutettu terveydenhuoltoon kroatialaisessa julkisessa terveydenhuollossa. Vakavien sairaus- tai onnettomuustapausten varalle on suositeltavaa ottaa laaja matkailija- ja matkatavaravakuutus.
Suomea kohtaan tunnetaan kiinnostusta ja Suomi pohjoismaisena maana herättää pääasiassa myönteisiä mielikuvia. Suomi-kuvan elementtejä ovat yhteiskunnallinen tasa-arvo, vähäinen korruptio, korkeatasoinen koulutus, innovaatiot, moderni teknologia sekä design.
Sähkövirran jännite 220 V ja pistorasiat ovat samat kuin Suomessa. Adaptereita on tarvittaessa saatavissa sähköliikkeissä.
Julkiset terveydenhuoltopalvelut ovat suhteellisen toimivat ja yksityisiä terveyspalveluja on myös saatavilla. Kroatiaan matkustavien tulee ottaa matkavakuutus. Sairaudenhoitokuluista ja mahdollisesta kotiuttamisesta aiheutuvat kustannukset korvaa matkavakuutus tai sen puuttuessa matkustaja itse ja lähiomaiset.
Tullirajoitukset voi tarkistaa Kroatian tullin verkkosivuilta(http://www.carina.hr/Pocetna/IndexEN.aspx)
Valokuvaamiseen suhtaudutaan neutraalisti.
Kroatian rahayksikkö on kuna, joka tarkoittaa suomeksi näätää. Kunien vaihto on mahdollista Kroatian ulkopuolella. Keskeiset luottokortit käyvät monissa ravintoloissa ja useimmilla pankkiautomaateilla. Takseissa käy vain käteinen.
Liikuntamahdollisuuksia on paljon. Rannikolla uiminen, sukellus, veneily ja muu vesiurheilu on tavallista. Patikoiminen on mahdollista esimerkiksi Paklenican tai Risnjakin luonnonpuistoissa. Golf-kenttiä on muutamia ja ainakin Zagrebissa ja Istriassa on täydet 18-reiän kentät. Laskettelu on mahdollista Zagrebin Sljeme-vuorella, Bjelolasican hiihtokeskuksessa ja Rijekan lähellä.
Kulttuuritapahtumia ja erilaisia festivaaleja on runsaasti. Zagreb on pääkaupunki myös kulttuuritapahtumien suhteen.
Kravaatin alkuperä juontaa kroatialaisten sotilaiden kaulahuiviin 30-vuotisessa sodassa. Huivi sai aikaan muotivillityksen ja sitä alettiin kutsua kravaatiksi.
Mustekynän keksi vuonna 1907 kroatialainen Eduard Penkala.
Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Zagreb
Päivitetty 4.3.2013
