Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Elämää suomalaisyrittäjänä Kroatiassa - Suomen suurlähetystö, Zagreb : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Zagreb

Embassy of Finland
Miramarska 23, HR-10000 Zagreb, Croatia
Puh. +385 1 6312 080
Sähköposti: sanomat.zag@formin.fi
Suomi | Hrvatski | English | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 3.10.2018

Elämää suomalaisyrittäjänä Kroatiassa

Ilkka-Cristian Niemi on suomalainen, Kroatiassa asuva yrittäjä, joka johtaa täällä perustamaansa IT-alan Software Sauna -yritystä. Tässä Suomen Zagrebin suurlähetystölle antamassaan haastattelussa Niemi kertoo miten hän päätyi Kroatiaan, millaista on yrittäjän arki maassa, ja miltä tulevaisuus näyttää Software Saunalle.

Kuva: Suomen suurlähetystö, Zagreb
Ilkka-Cristian Niemi
Software Saunan Ilkka-Cristian Niemi

Haastattelija: Miksi tulit Kroatiaan?

Ilkka-Cristian Niemi: "Ensimmäinen kertani Kroatiassa oli road trip kesällä 2013. Rakkaus maata kohtaan alkoi syttyä sen jälkeen. Tapasin muutamia suomalaisia ja kroatialaisia ystäviä.  Syntyi ajatus siitä, että täällä voisi asua joku päivä. Ajatus perustaa yritys syntyi joskus vuoden 2017 alussa. Markkinatutkimus toteutettiin samana vuonna, ja valmistelimme yrityksen perustamista. Sauna aloitti toimintansa 1.4.2018, jolloin myös itse muutin Kroatiaan."

Tunsit Kroatian markkinoita jonkin verran jo valmiiksi. Mikä on neuvosi untuvikkoyrittäjälle, joka havittelee Kroatian markkinoille ja haluaa tuloksia mahdollisimman nopeasti?

"Kroatiassa erityisesti korostuu se, että yrityksellä on oltava hyvä ja luotettava lakimies sekä kirjanpitäjä, jotta bisnesprosessi sujuu hyvin. Myös suhteiden merkitys on erittäin suuri Kroatiassa, ja korostuu Balkanilla yleensäkin."

Onko jotain, mihin et osannut varautua?                                                    

"Yllättävän korkeat arvonlisävero ja työntekijän sivukulut. On ollut yllättävää, miten suuri on työnantajan niin sanottu välikustannus, eli että työntekijän nettopalkka on riittävän suuri kustannusten ja verojen jälkeen.

Yritysverotus on alhainen, mutta täällä on tuplaverotus: yritysvero ja verotus yrityksen nostaessa varoja.  Tämä on iso asia, ja erilainen kuin esimerkiksi Puolassa, jossa olen viettänyt viimeiset 9 vuotta. Tämä ei haittaa merkittävästi toimintaa, mutta on kuitenkin ollut yllättävää."

Kroatia kärsii aivovuodosta. Miten helppoa tai miten vaikeaa on löytää työntekijöitä Kroatiasta?

"Ohjelmistokehittäjät ja koodarit lähtevät täältä Irlantiin ja Saksaan, mutta uskon että ilmasto ja hintataso ohjaavat heidät takaisin kotimaahansa. Ohjelmistoalalla koodari voi tienata jopa tuplaten keskiansioon verrattuna monessa maassa – ja näin myös Kroatiassa."

Mistä nimenne tulee? Mitä suomalaislähtöinen yritys voi tarjota Kroatiassa? Miten erotutte paikallisista kilpailijoista? 

"Nimi syntyi luonnollisesti saunassa. Yleisesti ideana oli pohjoismaisuus ja tavoite, että nimessä on jotakin, mistä yrityksen tunnistaa heti pohjoismaiseksi ja suomalaiseksi. Haluamme tuoda esille suomalaisuutta ja pohjoismaisuutta markkinoinnin, mutta myös työpaikan sisäisten käytänteiden osalta.  Olemme täysin suomalaisten omistama yritys ja aluksi asiakkaatkin tulevat olemaan suomalaisia yrityksiä.

Haluamme muuttaa markkinoita täällä liittyen siihen, miten ihmisiä voidaan kohdella: huomiota kiinnitetään vastuuseen, vapauteen ja johtamistaitoihin.  Oma taustani on myynti- ja henkilöstöhallinnon alalla, jota voin hyödyntää tässä missiossa. Lopulta ihmiset ovat ne, jotka luovat yritykset ja markkinat.

Yksi motoistani on 'Happy programmer, happy client'. Pyrimme siis pitämään asiakkaat tyytyväisinä. Tämä näkyy myös asiakkaassa. "

Tämä voisi olla yksi ratkaisu, jolla kroatialaiset saataisiin pysymään maassa.

"Olemme 'crazy Finns', hulluja suomalaisia. Menestyvät firmat tekevät täälläkin oikeita asioita, mutta me lisäämme siihen vielä pohjoismaisen twistin. Tästä tuleekin varsinainen tunnuslauseemme: 'Nordic twist'."

Mitä pelkäät Kroatiassa?

"En enää pelkää ukkosta. Sitä on usein!"

Katsot siis luottavaisin silmin tulevaisuuteen?

"Pelkäsin enemmän Puolassa poliittisen tilanteen vuoksi. En pelkää täällä mitään. Toki en ole päässyt täällä politiikkaan vielä kovin syvälle.

Se huolestuttaa vähän, ymmärretäänkö Kroatiassa sitä, että täällä on paljon IT-alan ja muiden alojen osaajia ja heille kysyntää. Tämän ymmärtäminen olisi tärkeää aivovuodon hillitsemiseksi tällä saralla. Paljon kroatialaisia yrityksiä myös myydään ulkomaille. Maalla olisikin taloudellisessa mielessä potentiaalia paljon muuhunkin kuin turismiin. Kroatialla on muutakin annettavaa kuin Euroopan kaunein rannikko."

Opiskelet jo hiukan kroatian kieltä. Mikä on kielen kaunein tai vaikein sana?

"Pääsiäinen, 'Uskrs', on vaikein. Puhun puolan kieltä, jolla on joitakin yhteneväisyyksiä kroatian kanssa. Päntättävä kuitenkin riittää. Puolan kieli ei ollut helppo, eikä kroatiakaan ole helpoimpia kieliä, joten jatkan valitsemallani tiellä. Kroatiassa puhutaan mielestäni hyvin englantia vauvasta vaariin, mikä oli yllättävää."

Kroatia on EU-maa, vaikuttiko se maan valintaan? Olisitko laajentanut EU:n ulkopuoliselle alueelle?

"Tulevaisuudessa tulemme todennäköisesti laajentumaan lähialueille, kuten Bosnia-Hertsegovinaan, Makedoniaan ja Serbiaan. Aluksi EU-maahan tuleminen oli kuitenkin ehdoton edellytys läpinäkyvälle toiminnalle ja prosessien toimivuudelle. Myynti on helpompaa. Käytännön tasolla esimerkiksi laskujen maksaminen on helpompaa. Uskon että pohjoismaisille asiakkaille on tärkeää, että toimimme EU-maassa."

Onko kroatialaisella ja pohjoismaisella koodarilla jotain eroa?

"Huippuosaajien tasolla kansallisuudella ei ole väliä. Toki luonne- ja käyttäytymiseroja on. Se vaikuttaa, millaisessa yrityksessä on aiemmin oltu töissä, se vaikuttaa lähtökohtaan. Kroatialaiset oppivat yrityksessämme pohjoismaista yrityskulttuuria, kuten itseohjautuvuutta ja vastuuta. Tämä on tärkeää iskostaa työntekijöihin heti alussa, jopa jo haastatteluvaiheessa. Totta kai kannamme vastuun riittävästä ammattitaidosta, ja tarkistamme teknisen osaamisen testein. Tämän lisäksi työntekijän kommunikaatio- ja sosiaalisten taitojen, 'soft skillsien', tulee olla riittävät, jotta tulemme toimeen.

Meillä kävi tuuri, että löysimme pääkehittäjämme Marko Bjelacin.  Hän on ollut aiemmin töissä yhdessä maan isoimmista IT-alan firmoista, ja nyt hän tuli pienemmästä finanssialan firmasta. Hän on fiksu ja filmaattinen kroatialainen kaveri IT-alalla: on tärkeää, että löysimme hänet."

Olet asunut pitkään ulkomailla. Onko sillä vaikutusta viihtyvyyden kannalta, että maassa asuu muita suomalaisia tai pohjoismaalaisia? Esimerkiksi Kroatiassa ei asu montaa suomalaista Puolaan verrattuna.

"On sillä väliä. En kuitenkaan usko että olisin jättänyt tulematta tänne, vaikka minulla ei olisi ollut suomalaiskontakteja.

Tapasin ensimmäiset kroatialaiset ystäväni jo ensimmäisillä kerroillani Kroatiassa. On tärkeää, että on tuttavia ylipäänsä. On tietysti hienoa että on myös esimerkiksi suomalaisia tuttavia, joille voi soittaa tarvittaessa."

Missä luulet Software Saunan olevan 5 vuoden päästä?

"Kuussa!

Meitä on silloin toivottavasti 80–100 henkeä ja toimimme Zagrebista käsin. Ensi vuonna toivottavasti avaamme aurinkorantatoimiston Splitiin, jonne suomalaiset asiakkaat ja koodarit voivat tulla tekemään etätöitä.

Kuten sanoin jo aiemmin, on tarkoituksena valloittaa myös muuta Balkania: Bosnia-Hertsegovinaa, Makedoniaa ja kenties myös Serbiaa. Tarkoitus on lähteä kasvattamaan yritystä. Zagreb ja Kroatia ovat sillanpäämme. Markkinat täällä ovat kuitenkin pienemmät, jos verrataan esimerkiksi Unkariin, Bulgariaan tai Puolaan. Näkisin, että tulemme ennemmin avaamaan pienempiä toimistoja muihin Balkanin maihin kuin palkkaamaan 200 ihmistä Zagrebiin."

Silloinhan asiakaskuntanne on todennäköisesti jo kansainvälistä.

Todennäköisesti meillä on silloin pohjoismaalaisia asiakkaita, kenties yhdysvaltalaisia. Olemme jo olleet yhteydessä myös esimerkiksi Dubaihin mahdollisista asiakkuuksista. Jatkossakin on tarkoituksena että asiakkaamme ovat länsimaissa.

Viidessä vuodessa haluamme olla Kroatian paras työnantaja. Toivomme vakaata ja kovaa kasvua. Toivottavasti voimme tarjota kroaateille ja muille täällä Balkanin alueella sitä parasta suomalaisuutta.

Noin viiden suurimman ja merkittävimmän paikallisen IT-alan firman – joilla on täällä noin 50–150 työntekijää – asiakaskunta koostuu pääsääntöisesti yhdysvaltalaisista. Heillä on myyntitoimistot Yhdysvalloissa, ja he ovat pystyttäneet tänne toimistoja yhdysvaltalaisella rahalla. Koodarit, jotka ovat yleensä kroatialaislähtöisiä, työskentelevät Yhdysvaltojen markkinoille täältä Kroatiasta käsin. Meillä puolestaan ei ole mitään kytköksiä tai sidoksia Kroatiaan. Ehkä voimme olla esimerkkinä muillekin tulemalla näille markkinoille ilman kroatialaista taustaa.

Istuin presidentin päivällisellä Kroatian presidentin talousneuvonantajan Marko Jurčićin vieressä, ja keskustelimme muun muassa verotuksesta. Hän myönsi, ettei Kroatia ole yhtä houkutteleva maa kuin vaikkapa Puola, ja että tiettyjä asioita täällä tulisi muuttaa. Toivottavasti ne muuttuvat, se tekisi hyvää Kroatian tulevaisuudelle. Uskon kuitenkin, että me pärjäämme täällä."

Tulosta

Päivitetty 3.10.2018


© Suomen suurlähetystö, Zagreb | Tietoa verkkopalvelusta | Yhteystiedot