Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomalaista ilmatiedeosaamista Kroatiassa – haastattelussa Sari Lappi - Suomen suurlähetystö, Zagreb : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Zagreb

Embassy of Finland
Miramarska 23, HR-10000 Zagreb, Croatia
Puh. +385 1 6312 080
Sähköposti: sanomat.zag@formin.fi
Suomi | Hrvatski | English | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 20.11.2018

Suomalaista ilmatiedeosaamista  Kroatiassa – haastattelussa Sari Lappi

Luonnononnettomuudet, erityisesti tulvat, eivät ole Balkanin alueella valitettavasti ennenkuulumattomia. Myös Ulkoministeriö on osaltaan tukenut alueella mm. tulvissa tuhoutuneiden mittausasemien rakentamista.

Sari Lappi johtaa YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n projektitoimistoa Zagrebissa. WMO:n pääsihteerinä toimii kaudella 2016–2019 suomalainen Petteri Taalas.

Jo pidempään Balkanilla asunut Lappi kertoo tässä haastattelussa, miten hän päätyi tähän maailmankolkkaan, mitä WMO oikeastaan tekee Kroatiassa, ja mikä on parasta paikallista ruokaa.

Miten sinusta tuli meteorologi?

Heti väärä kysymys: en ole meteorologi. Vaikka olen ollut pitkään Ilmatieteen laitoksella, ja olen nyt Maailman ilmatieteen järjestöllä WMO:lla töissä, niin en ole meteorologi, vaan ympäristöpuolen ihminen. Tulin Ilmatieteen laitokselle työskentelemään alun perin ilmanlaatuasioiden parissa. Se liittyy tietysti läheisesti meteorologiaan.

Ilmatieteen laitoksella, kuten myös nykyisellä työnantajallani WMO:lla, on paljon ihmisiä eri taustoista töissä, eli ei ainoastaan meteorologeja.

Kerro lisää taustastasi.

Olen opiskellut ympäristötekniikkaa ja ympäristötieteitä. Päädyin 13 vuotta sitten Ilmatieteen laitokselle tekemään ilmanlaatumallinnusta. Tätä tein kunnes Makedoniassa avautui EU-rahoitteinen ilmanlaatuprojekti, johon haettiin "resident twinning advisoria", joka asuisi Makedoniassa kaksi vuotta. Se kuulosti mielenkiintoiselta, joten lähdin sitten Makedoniaan. Tarkoituksenani oli vetää projektia siellä kaksi vuotta ja palata sitten Suomeen Ilmatieteen laitokselle. No, tästä on kahdeksan vuotta aikaa, eli se paluu Suomeen ei ainakaan toistaiseksi ole tapahtunut. Projektin jälkeen olin Ilmatieteen laitoksella ja WMO:lla töissä Makedoniassa, jonka jälkeen tein vielä toisen EU-rahoitteisen twinning-projektin Makedoniassa. Sitten WMO avasi tänne Kroatiaan Kaakkois-Euroopan projektitoimiston. Siirryin kokonaan WMO:lle vuosi sitten vetämään tätä toimistoa.

Kuva: Sari Lappi
Sari Lappi
Sari Lappi

Kerro lisää WMO:n projektista ja työstä Kroatiassa.

Tämä projektitoimisto kattaa useampia projekteja. Suurin niistä liittyy tulvien ja myrskyjen kaltaisiin luonnononnettomuuksiin liittyvän alueellisen ennakkovaroitusjärjestelmän kehittämiseen. Tulvia etenkin on tällä alueella todella paljon. Balkanin maista iso osa on todella pieniä, ja täällä on isoja jokia, jotka virtaavat useamman maan halki. Joten on todella tärkeää, että nämä maat tekevät yhteistyötä luonnononnettomuuksiin liittyen, ja että eri maissa tiedetään mitä naapurimaissa on meneillään. Naapurimaiden kesken kommunikoidaan esimerkiksi sääennusteiden tiimoilta, ja tehdään yhteistyötä luonnononnettomuuksien ennustamiseksi. Työ on kuitenkin hyvin alkuvaiheessa. Keskitymme nyt siihen, että maat tekisivät yhteistyötä hydrologisen mallinnuksen ja säämallinnuksen suhteen. Lopulta täällä tulee olemaan ilmatieteen laitosten välinen järjestelmä, jossa kaikki luonnononnettomuuksien ennustamisen kannalta tarpeellinen data on kaikkien ilmatieteen laitosten saatavilla. Tällaisessa järjestelmässä ei tarkoituksena ole pelkästään se, että ilmatieteen laitokset syöttävät sinne dataa, vaan myös se että ne kehittävät yhdessä erilaisia mallinnusmenetelmiä. Koska näiden maiden ilmatieteen laitoksilla on aika kova resurssipula, on erittäin järkevää tehdä yhteistyötä varsinkin mallinnuksen suhteen. Kun resursseja laitetaan yhteen, saadaan enemmän aikaiseksi. Tässä tämä pohjoismainen malli, ilmatieteen laitosten välinen yhteistyö, on aivan ehdottoman hieno. Pohjoismaissa tehdään tiivistä yhteistyötä liittyeen mm. sääennustusmallien kehitykseen ja mallien pyörittämisessä tarvittavaan suurteholaskennaan.

Työ ei ole helppoa, koska täällä ei ole totuttu tekemään tällaista yhteiseen datanvaihtoon liittyvää yhteistyötä. Siksi on tosi tärkeää, että YK on puolueettomana organisaationa mukana koordinoimassa ja viemässä asiaa eteenpäin.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Minulla on hevonen, jonka ostin seitsemän vuotta sitten Makedoniassa ja jonka toin tullessani tänne Kroatiaan. Käyn säännöllisesti ratsastamassa ja olen muutenkin hyvin liikkuvainen ihminen – juoksen ja uin. Siinä se vapaa-aika pitkälti meneekin. Lisäksi minulla on teini-ikäinen tytär, eli vapaa-ajan vietto-ongelmia ei ole.

Kroatia on hirveän hieno maa harrastaa kaikkea tällaista. Ratsastusmahdollisuudet ovat tosi hienot. Kesällä tietysti meri on ihan mieletön, talvella joutuu taipumaan uimahalliuintiin.

Kauan olet ollut Kroatiassa?

Vähän reilun vuoden. Tulin viime vuoden heinäkuussa, mutta sitä ennen olin seitsemän vuotta Makedoniassa.

Miten Kroatian, ja muidenkin alueen maiden, ilmatieteen laitosten toiminta eroaa Suomen Ilmatieteen laitoksen toiminnasta?

Suomen Ilmatieteen laitos on erikoinen sillä tavalla, että siellä tehdään todella paljon tutkimusta. Se on todella aktiivinen eri tutkimusaloilla, ja siellä on ehkä normaalia enemmän tutkimuspuolen porukkaa. Toinen merkittävä ero useimpiin Balkanin alueen ilmatieteen laitoksiin on se, että täällä laitokset ovat sekä meteorologian että hydrologian laitoksia, eli tekevät kaiken hydrologiaan liittyvän työn, minkä suomessa tekee SYKE. On toisaalta hyvä asia, että täällä kaikki on yhden laitoksen alla. Tulvat ovat alueella merkittävä riski, ja on hyvä että niihin liittyviä asioita koordinoidaan yhden laitoksen alla. Monilla laitoksilla on todella vähän resursseja – esimerkiksi kaikilla laitoksilla ei pyöri 24/7 sääpäivystys, mikä on toki tulevaisuudessa todella tärkeää.

Käytkö usein muissa alueen maissa?

Kyllä minä aika paljon matkustan. Albaniassa etenkin käyn, meillä on erillinen projekti siellä. Ensi viikolla olen lähdössä Makedoniaan.

Oletko ehtinyt opiskella kroatian kieltä?

Puhun sujuvasti makedoniaa. Seitsemän vuotta on kuitenkin sellainen aika missä paljon tarttuu. Kroatian ja makedonian välillä on niin paljon yhtäläisyyksiä, että ymmärrän kroatiaa kohtalaisen hyvin. Kroatian ja makedonian kielioppi on kuitenkin täysin erilaista, ja kroatian kielioppi minulla edelleen takkuaa. Käytössäni on tällainen makedonian ja kroatian hybridikieli, mikä on paikallisten mielestä hyvin huvittavaa. Se on hyvä icebreaker.

Ja tokihan täällä on helppoa kun ihmiset puhuvat englantia. Mutta ymmärrän kroatiaa hyvin, ja puhun sen mitä pystyn.

Mikä on kroatian kielen kaunein sana?

Uspinjača. Se on minusta hieno sana!

[Toim. huom.: Uspinjača on köysirata Zagrebissa.]

Uspinjača
Uspinjača

Mikä on parasta Zagrebissa asumisessa?

On niin monta asiaa. Tämä on tosi hieno, kompakti, kaunis kaupunki, jossa on tosi paljon vihreää. Varsinkin tällaiselle ulkona liikkuvalle ihmiselle hyvä. Asun keskustassa, mutta siltikin lenkkimaastot on tosi hienot. Ja kaikki toimii, ja täällä on tosi siistiä, mikä on Makedonian jälkeen ollut todella iso plussa.

Entä kauheinta?

Byrokratia.

Pidätkö Zagrebin ilmastosta?

Todella paljon. Talvi on sopivan lyhyt, siinä ei ehdi tulla väsymystä pimeään ja kylmään. En kärsi niin paljoa kuumuudesta, eli mielestäni kesät ovat täällä tosi kivoja.

Eroaako se jotenkin merkittävästi Makedonian vastaavasta?

Ei nyt merkittävästi. Sellainen ero kuitenkin on, että Skopje, Makedonian pääkaupunki missä asuin, on laaksossa vuorien ympäröimänä. Sinne tulee usein kattilaefekti, mikä on sekä kesällä että talvella aika huono asia. Kesällä lämpötilat ovat korkeampia kuin täällä – tietysti se on vähän etelämmässäkin – ja tuulenvireet eivät käy nimeksikään. Talvella ilmansaasteet jäävät usein vellomaan laaksonpohjalle, ja silloin ilmanlaatu saattaa välillä olla samaa tasoa kuin Pekingissä. Tämä on asia mistä Zagrebissa asuessani nautin, että ilmanlaatu täällä on hyvällä tasolla, mitä se ei ollut Skopjessa.

Talvella varsinkin tämä oli merkittävää. Joutui miettimään että lähteekö lenkille, vai onko se liikaa keuhkoille. Eikä tämä ole pelkästään Skopjen ongelma, vaan Balkanilla on muitakin kaupunkeja ja maita, joissa ilmanlaatuasiat eivät vielä ole EU-kelpoisella tasolla, joten paljon pitäisi vielä tehdä.

Näetkö itsesi Zagrebissa vielä kymmenen vuoden päästä?

Minulla on määräaikainen sopimus, ja tämä on projektitoimisto, eli ei toistaiseksi ainakaan vielä pysyvä toimisto täällä Zagrebissa. Siinä mielessä niin pitkään kuin toimisto on pystyssä, olen toivottavasti täällä että saadaan tämä iso projekti loppuun. Mutta, niin kuin sanoin haastattelun alussa, minun piti olla ensimmäisellä kerralla täällä se kaksi vuotta, ja sen jälkeen lähteä Suomeen. Nyt on kahdeksan vuotta mennyt ja olen edelleen täällä Balkanilla, että on ehkä parempi olla hirveästi miettimättä mitä se tulevaisuus tuo tullessaan. Ei tässä kuitenkaan mitään valittamista ole, että kyllä täällä voisi olla, mutta ehkä näen tällä hetkellä epätodennäköisenä sen, että täällä olisi projektin jälkeen työmahdollisuuksia.

Pitkään Balkanilla asuneena, mikä on parasta ruokaa mitä Balkanilta saa?

Ajvar. Se on oikeasti paikallista. Ajvaria, leipää ja fetatyyppistä juustoa. Siinä on aamupala kohdillaan.

Miten Kroatiassa asuminen eroaa Makedoniassa asumisesta?

Kehitystasoltaan nämä kaksi maata ovat aivan erilaisia. Kroatia on EU-maa, huomattavasti rikkaampi, ja täällä on enemmän mahdollisuuksia. Makedonia on yksi Euroopan köyhimmistä maista, ja se näkyy ihan normaalissakin elämässä. Ihmisissä on myös eroja. Makedonialaiset ovat todella sydämellisiä, avoimia, ihmisiä joihin on hyvin helppo tutustua, jotka ottavat vaikka paidan päältään heti ensimmäisen viiden minuutin jälkeen jos näin on tarpeen. Kroatialaiset ovat enemmän suomalaisia. Heihin kestää pidemmän aikaa tutustua, ja he ovat varautuneempia kuin makedonialaiset.

Kiitos haastattelusta!

Kiitos!

Tulosta

Päivitetty 20.11.2018


© Suomen suurlähetystö, Zagreb | Tietoa verkkopalvelusta | Yhteystiedot