Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Zagreb : Tietoa Kroatiasta : Poliittinen järjestelmä

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Zagreb

Embassy of Finland
Miramarska 23, HR-10000 Zagreb, Croatia
Puh. +385 1 6312 080
Sähköposti: sanomat.zag@formin.fi
Suomi | Hrvatski | English | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Kroatia

Poliittinen järjestelmä

Poliittinen järjestelmä

Kroatia on parlamentaarinen demokraattinen tasavalta. Maan ensimmäinen perustuslaki hyväksyttiin joulukuussa 1990. Viimeiset perustuslakiuudistukset tehtiin v. 2010. Aluetasolla Kroatia jakautuu 20 maakuntaan (županija) ja Zagrebin pääkaupunkialueeseen sekä edelleen kuntayksiköihin.

 

Kroatia liittyi Euroopan unioniin 1.7.2013.

Valtionpäämies

Kroatian presidentti Ivo Josipović astui virkaansa 18. helmikuuta 2010. Presidentti valitaan suorissa vaaleissa viiden vuoden virkakaudelle.

 

Presidentin valtaoikeuksiin kuuluu toimiminen puolustusvoimien ylipäällikkönä. Presidentti myös linjaa ja toimeenpanee Kroatian ulkopolitiikkaa yhteistyössä hallituksen kanssa. Presidentti vahvistaa sekä puolustusvoimien komentajien että diplomaattisten edustustojen päälliköiden nimitykset. Presidentillä on perinteisesti vahva rooli yleisenä mielipidevaikuttajana.

Parlamentti

Ylintä lainsäädäntövaltaa Kroatiassa käyttää parlamentti (Sabor), jonka jäsenet valitaan suorissa vaaleissa neljäksi vuodeksi kerrallaan.

 

Jokaisella 18 vuotta täyttäneellä Kroatian kansalaisella on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.Perustuslaissa säädetään, että kansanedustajien määrän tulee olla vähintään 100 ja enintään 160. Nykyisessä parlamentissa istuu 151 kansanedustajaa.

 

Kroatia jakautuu 14 maantieteelliseen vaalipiiriin, joista jokaisella on 10 parlamenttipaikkaa. Lisäksi parlamentissa on 8 kiintiöpaikkaa vähemmistöryhmien edustajille sekä kolme paikkaa diasporalle eli Kroatian ulkopuolella asuville kroaateille.

 

Vuoden 2011 vaaleissa sosialidemokraattisen (SDP) puolueen vetämä koalitio sai 80 edustajapaikkaa ja tätä myötä parlamentin määräenemmistön. Konservatiivinen Kroatian demokraattinen unioni (HDZ) sai 47 parlamenttipaikkaa, ml. kolme diasporan edustajaa. Loput paikat jakautuivat pienemmille puolueille sekä kiintiöpaikkoihin etnisten vähemmistöjen edustajille, joista kolme serbivähemmistölle ja viisi paikkaa muille vähemmistöryhmille. Naisia parlamentin jäsenistä on 35 (22,5 %). Äänestysprosentti oli 54,32.

 

Itsenäisen Kroatian ensimmäiset parlamenttivaalit pidettiin vuonna 1990. Aluksi parlamentti oli kaksikamarinen, mutta maakuntien edustajista koostunut "ylähuone" lakkautettiin vuonna 2001. Parlamentin juuret ulottuvat kauas menneisyyteen ja ensimmäiset viittaukset Saborin nimeä kantaviin kokouksiin löytyvät 1200-luvulta.

Hallitus

Kroatian istuva hallitus nimitettiin 23. joulukuuta 2011. Hallituksen muodostaa neljä puoluetta: Kroatian sosialidemokraattinen puolue SDP, Kroatian kansanpuolue HNS, Istrian demokraattinen puolue IDS, sekä Kroatian eläkeläispuolue HSU.


Hallitukseen kuuluu pääministeri Zoran Milanovićin (SDP) lisäksi kaikkiaan 20 ministeriä, joista ensimmäinen varapääministeri Vesna Pusić (HNS) toimii 
ulko- ja Eurooppa-asioiden ministerinä. Muut varapääministerit ovat hyvinvoinnin ja nuorisoasioiden ministeri Milanka Opačić (SDP), aluekehityksestä ja EU-rahoituksesta vastaava ministeri Branko Grčić  (SDP) ja sisäasiainministeri Ranko Ostojić (SDP).  

Sisäpolitiikka

Kroatian poliittiseen kulttuuriin kuuluu hyvinkin reipas ja kärjekäs retoriikka sekä voimakas vastakkainasettelu puolueryhmittymien kesken.

 

Kroatian sisäpoliittinen asetelma muuttui joulukuun 2011 parlamenttivaaleissa oleellisesti kun lähes koko itsenäisyyden ajan vallassa ollut HDZ-puolue menetti valta-asemansa.  Hallitusvastuu siirtyi SDP-vetoiselle koalitiolle, johon sosiaalidemokraattien lisäksi kuuluvat Kroatian kansanpuolue HNS, Istrian demokraattinen kongressi IDS sekä Kroatian eläkeläisten puolue HSU.

 

Kroatia liittyi Euroopan unioniin heinäkuussa 2013. Komission viimeisessä Kroatian jäsenyyttä edeltäneessä monitorointiraportissa maaliskuulta 2013 kiinnitettiin huomiota siihen, että vaikka maa yleisellä tasolla täyttää kaikki jäsenyyskriteerit, tulisi Kroatian jatkaa ponnistelujaan erityisesti korruption ja ihmiskaupan torjunnassa, sotarikosoikeudenkäyntien tehostamisessa ja vähemmistöjen rekrytoinnissa julkishallintoon.

 

Myös Kroatian talous on Euroopan talouskriisissä ajautunut ahdinkoon, ja poliittisten päättäjien on tulevina vuosina kyettävä huomattaviin rakenteellisiin uudistuksiin julkisen talouden tasapainottamiseksi ja saattamiseksi kestävälle uralle.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Zagreb

Päivitetty 21.5.2014

© Suomen suurlähetystö, Zagreb | Tietoa verkkopalvelusta | Yhteystiedot