Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Zagreb : Tietoa Kroatiasta : Poliittinen järjestelmä

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Zagreb

Embassy of Finland
Miramarska 23, HR-10000 Zagreb, Croatia
Puh. +385 1 6312 080
Sähköposti: sanomat.zag@formin.fi
Suomi | Hrvatski | English | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Kroatia

Poliittinen järjestelmä

Poliittinen järjestelmä

Kroatia on parlamentaarinen demokraattinen tasavalta. Perustuslaki hyväksyttiin joulukuussa 1990 ja sitä muutettu vuosina 1992, 2000, 2001 ja viimeksi 16. kesäkuuta 2010. Kroatia jakautuu 20 maakuntaan (županija) ja Zagrebin pääkaupunkialueeseen sekä edelleen kuntayksiköihin.

Valtionpäämies

Kroatian presidentti Ivo Josipović astui virkaansa 18. helmikuuta 2010. Presidentti valitaan suorissa vaaleissa viiden vuoden virkakaudelle.

 

Presidentin tärkeimmät valtaoikeudet liittyvät puolustus- ja ulkopolitiikkaan sekä nimityksiin. Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Presidentillä on keskeinen rooli mielipidevaikuttajana.

Parlamentti

Ylintä lainsäädäntövaltaa Kroatiassa käyttää parlamentti (Sabor), jonka jäsenet valitaan vaaleissa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Perustuslain mukaan kansanedustajien määrä voi vaihdella vähintään 100 enintään 160.

 

Itsenäisen Kroatian ensimmäiset parlamenttivaalit pidettiin vuonna 1990. Aluksi parlamentti oli kaksikamarinen, mutta maakuntien edustajista koostunut "ylähuone" lakkautettiin vuonna 2001. Parlamentin juuret ulottuvat kauas menneisyyteen ja ensimmäiset viittaukset Saborin nimeä kantaviin kokouksiin löytyvät 1200-luvulta.

 

Kroatia jakautuu 14 maantieteelliseen vaalipiiriin, joista jokaisella on 10 parlamenttipaikkaa. Lisäksi parlamentissa on 8 kiintiöpaikkaa vähemmistöryhmien edustajille sekä kolme paikkaa diasporalle eli Kroatian ulkopuolella asuville kroaateille. 

 

Vuoden 2011 parlamenttivaaleissa valittiin 151 edustajaa. Äänestysprosentti oli 54,32. Vaalit voitti Kroatian sosialidemokraattisen puolueen SDP:n vetämä koalitio 80 edustajapaikan enemmistöllä. Aiemmin vallassa ollut Kroatian demokraattinen unioni (HDZ) sai 47 parlamenttipaikkaa, ml. kolme diasporan edustajaa. Loput paikat jakautuivat pienemmille puolueille sekä kiintiöpaikkoihin etnisten vähemmistöjen edustajille, joista kolme jakautui serbivähemmistölle ja viisi paikkaa muille vähemmistöryhmille. Naisia parlamentin jäsenistä on 35 eli 22,5 prosenttia.

 

Äänioikeus on kaikilla yli 18-vuotiailla Kroatian kansalaisilla.

Hallitus

Kroatian nykyinen hallitus nimitettiin 23. joulukuuta 2011. Hallituksen muodostaa neljä puoluetta: Kroatian sosialidemokraattinen puolue SDP, Kroatian kansanpuolue HNS, Istrian demokraattinen puolue IDS, sekä Kroatian eläkeläispuolue HSU.


Hallitukseen kuuluu kaikkiaan 22 ministeriä:

 

  • Pääministeri Zoran Milanović (SDP)
  • Ensimmäinen varapääministeri,  Vesna Pusić(HNS)
    ulkoasiain- ja Eurooppa-asioiden ministeri  
  • Varapääministeri, Milanka Opačić (SDP)
    hyvinvoinnin ja nuorisoasioiden ministeri
  • Varapääministeri, Branko Grčić  (SDP)
    aluekehityksestä ja EU-rahoituksesta vastaava ministeri
  • Sisäasiainministeri Ranko Ostojić (SDP)
  • Terveysministeri Rajko Ostojic (SDP)
  • Valtiovarainministeri Slavko Linić (SDP)
  • Talousministeri Ivan Vrdoljak (HNS)
  • Puolustusministeri Ante Kotromanović (SDP)
  • Oikeusministeri Orsat Miljenić (sitoutumaton)
  • Hallintoministeri Arsen Bauk (SDP)
  • Yritysministeri Gordan Maras (SDP)
  • Työ- ja eläkejärjestelmän ministeri  Mirando Mršić (SDP)
  • Merenkulku-, liikenne- ja infrastruktuuriministeri  Siniša Hajdaš Dončić (SDP)
  • Maatalousministeri  Tihomir Jakovina (SDP)
  • Matkailuministeri Darko Lorencin (IDS)
  • Kulttuuriministeri   Andrea Zlatar Violić (HNS)
  • Ympäristöministeri  Mihael Zmajlović (SDP)
  • Rakennus- ja maankäytön suunnittelun ministeri  Anka Mrak-Taritaš (HNS) 
  • Veteraaniasioista vastaava ministeri   Predrag Matić (sitoutumaton)
  • Tiede-, opetus- ja urheiluministeri  Zeljko Jovanović (SDP)

Sisäpolitiikka

Kroatian poliittinen tilanne muuttui oleellisesti, kun joulukuun 2011 eduskuntavaaleissa lähes koko itsenäisyyden ajan vallassa ollut HDZ-puolue menetti valta-asemansa.  Hallitusvastuu siirtyi SDP-vetoiselle Kukuriku-koalitiolle, johon kuuluvat sosialidemokraattinen puolue SDP, Kroatian kansanpuolue HNS, Istrian demokraattinen kongressi IDS sekä Kroatian eläkeläisten puolue HSU.

 

Kroatia liittyi Euroopan unioniin heinäkuussa 2013. Komission viimeisessä Kroatian jäsenyyttä edeltäneessä monitorointiraportissa maaliskuulta 2013 kiinnitettiin huomiota siihen, että vaikka maa yleisellä tasolla täyttää kaikki jäsenyyskriteerit, tulisi Kroatian jatkaa ponnistelujaan erityisesti korruption ja ihmiskaupan torjunnassa, sotarikosoikeudenkäyntien tehostamisessa ja vähemmistöjen rekrytoinnissa julkishallintoon.

 

Myös Kroatian talous on Euroopan talouskriisissä ajautunut ahdinkoon, ja poliittisten päättäjien on tulevina vuosina kyettävä huomattaviin rakenteellisiin uudistuksiin julkisen talouden tasapainottamiseksi ja saattamiseksi kestävälle uralle.  

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Zagreb

Päivitetty 16.12.2013

© Suomen suurlähetystö, Zagreb | Tietoa verkkopalvelusta | Yhteystiedot