Poliittinen järjestelmä

Kroatia on parlamentaarinen demokraattinen tasavalta. Perustuslaki hyväksyttiin joulukuussa 1990 ja sitä muutettu vuosina 1992, 2000, 2001 ja viimeksi 16. kesäkuuta 2010. Kroatia jakautuu 20 maakuntaan (županija) ja Zagrebin pääkaupunkialueeseen sekä edelleen kuntayksiköihin.

Valtionpäämies

Kroatian presidentti Ivo Josipović astui virkaansa 18. helmikuuta 2010. Presidentti valitaan suorissa vaaleissa viiden vuoden virkakaudelle.

Presidentin tärkeimmät valtaoikeudet liittyvät puolustus- ja ulkopolitiikkaan sekä nimityksiin. Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Presidentillä on keskeinen rooli mielipidevaikuttajana.

Parlamentti

Ylintä lainsäädäntövaltaa Kroatiassa käyttää parlamentti (Sabor), jonka jäsenet valitaan vaaleissa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Perustuslain mukaan kansanedustajien määrä voi vaihdella vähintään 100 enintään 160.

Itsenäisen Kroatian ensimmäiset parlamenttivaalit pidettiin vuonna 1990. Aluksi parlamentti oli kaksikamarinen, mutta maakuntien edustajista koostunut "ylähuone" lakkautettiin vuonna 2001. Parlamentin juuret ulottuvat kauas menneisyyteen ja ensimmäiset viittaukset Saborin nimeä kantaviin kokouksiin löytyvät 1200-luvulta.

Kroatia jakautuu 14 maantieteelliseen vaalipiiriin, joista jokaisella on 10 parlamenttipaikkaa. Lisäksi parlamentissa on 8 kiintiöpaikkaa vähemmistöryhmien edustajille sekä kolme paikkaa diasporalle eli Kroatian ulkopuolella asuville kroaateille. 

Vuoden 2011 parlamenttivaaleissa valittiin 151 edustajaa. Äänestysprosentti oli 54,32. Vaalit voitti Kroatian sosialidemokraattisen puolueen SDP:n vetämä koalitio 80 edustajapaikan enemmistöllä. Aiemmin vallassa ollut Kroatian demokraattinen unioni (HDZ) sai 47 parlamenttipaikkaa, ml. kolme diasporan edustajaa. Loput paikat jakautuivat pienemmille puolueille sekä kiintiöpaikkoihin etnisten vähemmistöjen edustajille, joista kolme jakautui serbivähemmistölle ja viisi paikkaa muille vähemmistöryhmille. Naisia parlamentin jäsenistä on 35 eli 22,5 prosenttia.

Äänioikeus on kaikilla yli 18-vuotiailla Kroatian kansalaisilla.

Hallitus

Kroatian nykyinen hallitus nimitettiin 23. joulukuuta 2011. Hallituksen muodostaa neljä puoluetta: Kroatian sosialidemokraattinen puolue SDP, Kroatian kansanpuolue HNS, Istrian demokraattinen puolue IDS, sekä Kroatian eläkeläispuolue HSU.

Hallitukseen kuuluu kaikkiaan 22 ministeriä:

• Pääministeri Zoran Milanović (SDP)
• Ensimmäinen varapääministeri,  Vesna Pusić(HNS)
  ulkoasiain- ja Eurooppa-asioiden ministeri  
• Varapääministeri, Milanka Opačić (SDP)
  hyvinvoinnin ja nuorisoasioiden ministeri
• Varapääministeri, Branko Grčić  (SDP)
  aluekehityksestä ja EU-rahoituksesta vastaava ministeri
• Varapääministeri, Neven Mimica (SDP)
  vastuussa sisä- ja ulkoasioista sekä Eurooppa-asioista
• Sisäasiainministeri Ranko Ostojić (SDP)
• Terveysministeri Rajko Ostojic (SDP)
• Valtiovarainministeri Slavko Linić (SDP)
• Talousministeri Ivan Vrdoljak (HNS)
• Puolustusministeri Ante Kotromanović (SDP)
• Oikeusministeri Orsat Miljenić (sitoutumaton)
• Hallintoministeri Arsen Bauk (SDP)
• Yritysministeri Gordan Maras (SDP)
• Työ- ja eläkejärjestelmän ministeri  Mirando Mršić (SDP)
• Merenkulku-, liikenne- ja infrastruktuuriministeri  Siniša Hajdaš Dončić (SDP)
• Maatalousministeri  Tihomir Jakovina (SDP)
• Matkailuministeri   Veljko Ostojić (Istrian Democratic Party)
• Kulttuuriministeri   Andrea Zlatar Violić (HNS)
• Ympäristöministeri  Mihael Zmajlović (SDP)
• Rakennus- ja maankäytön suunnittelun ministeri  Anka Mrak-Taritaš
• Veteraaniasioista vastaava ministeri   Predrag Matić (sitoutumaton)
• Tiede-, opetus- ja urheiluministeri  Zeljko Jovanović (SDP)

Sisäpolitiikka

Kroatian poliittinen tilanne muuttui oleellisesti, kun joulukuun 2011 eduskuntavaaleissa lähes koko itsenäisyyden ajan vallassa ollut HDZ-puolue menetti valta-asemansa.  Hallitusvastuu siirtyi SDP-vetoiselle Kukuriku-koalitiolle, johon kuuluvat sosialidemokraattinen puolue SDP, Kroatian kansanpuolue HNS, Istrian demokraattinen kongressi IDS sekä Kroatian eläkeläisten puolue HSU.

Sisäpoliittisesti keskeisiä kysymyksiä ovat edelleen toimenpiteet maan talouden ja julkisen hallinnon uudistamiseksi, mukaan lukien oikeuslaitoksen uudistaminen ja korruption vastainen toiminta. Samoin valmistautuminen Kroatian vuonna 2013 toteutuvaan EU-jäsenyyteen tulee olemaan keskeisiä uuden hallituksen tavoitteita.