Ulkopolitiikka

Kroatian ulkopolitiikan prioriteetteja ovat Nato- ja EU-jäsenyys, Länsi-Balkan ja hyvien naapuruussuhteiden kehittäminen sekä kumppanuuksien kehittäminen USA:n ja muiden globaalien toimijoiden kanssa (Venäjä, Japani, Kiina, Intia ja Brasilia).

Jäsenyys Natossa toteutui vuonna 2009. Kroatia toimi YK:n turvaneuvoston vaihtuvana jäsenenä vuosina 2008-2009.

Alueellinen yhteistyö

Kroatia toimii aktiivisesti naapurisuhteiden ja alueellisen yhteistyön edistämiseksi. Alueellinen yhteistyö ja hyvät naapuruussuhteet ovat myös EU:n asettamia erityisehtoja koko Länsi-Balkanin alueen EU-lähentymiselle.

Kroatia kuuluu useisiin alueellisiin yhteistyöjärjestelyihin, kuten alueelliseen yhteistyöneuvostoon (Regional Cooperation Council, RCC), jonka pääsihteerinä toimii kroatialainen diplomaatti Hido Bisević.

Jugoslavian hajoamisen ja 1990-luvun sotien jäljiltä alueen maiden välillä on kuitenkin yhä avoimia kysymyksiä ja menneisyyden painolasteja. Kroatialla on avoimia kahdenvälisiä kysymyksiä muun muassa Bosnia-Hertsegovinan, Serbian ja Slovenian kanssa. Slovenian ja Kroatian rajakiistan osalta maat ovat ratifioineet välityssopimuksen Tukholmassa 4. marraskuuta 2009. Välitystoiminta on käynnistymässä vuoden 2012 alkupuolella. Viisijäsenisen välitystuomioistuimen puheenjohtajana toimii Gilbert Guillame.

Kroatian rajalinjan vahvistaminen on vielä kesken Bosnia ja Hertsegovinan sekä Serbian kanssa. Kroatian ja Serbian välillä on myös avoimia 1990-luvun entisen Jugoslavian hajoamissotiin liittyviä kysymyksiä, kuten valtioseuraantokysymys, pakolaisten paluumuutto, kadonneiden kohtalon selvittäminen sekä sodassa anastetun omaisuuden palauttaminen. Sekä Kroatia että Serbia ovat kumpikin tahoillaan haastaneet toisensa kansainväliseen tuomioistuimeen kansanmurhasta. Kroatian uusi hallitus on kuitenkin ilmoittanut olevansa valmis luopumaan kansanmurhasyytteestä, mikäli avoinna olevista kysymyksistä voidaan sopia kahdenvälisesti Serbian kanssa.   

Puolustuspolitiikka

Kroatian puolustusvoimat jakaantuu maavoimiin, merivoimiin, ilmavoimiin ja ilmatorjuntaan sekä sotakorkeakouluun. Puolustusvoimien ylipäällikkö on Kroatian presidentti.  
Puolustusvoimien rauhanajan vahvuus on noin 20 000 sotilasta. Kroatia luopui asevelvollisuudesta vuonna 2008 ja nykyään asepalvelus on vapaaehtoinen. Huolimatta ammattiarmeijaan siirtymisestä reserviläisistä ei ole täysin luovuttu.
Vuonna 2009 toteutuneen Nato-jäsenyyden myötä Kroatian tulee kehittää puolustusvoimiaan muun muassa kehittämällä maa- ja merivoimien varustelua. Osana maavoimien modernisointia Kroatian hallitus on tilannut yhteensä 126 Patrian AMV-panssariajoneuvoa. Kroatia osti myös Suomesta kaksi käytettyä Helsinki-luokan ohjusvenettä.

Kroatia on osallistunut aktiivisesti sotilaalliseen kriisinhallintaan. Afganistanin ISAF-operaatiossa Kroatialla on noin 300 sotilasta. Kroatia osallistuu myös YK:n UNDOF-missioon Golanin kukkuloilla, Kosovon EULEX-operaatioon ja useisiin muihin YK:n rauhanturvaoperaatioihin.

Kehityspolitiikka

Kroatia on siirtymässä kehitysyhteistyön saajasta sen antajaksi ja kehittää vähitellen omaa kehitysyhteistyöhallintoaan. Kroatian kehitysyhteistyön painopiste on ollut Bosnia ja Hertsegovinassa, Afganistanissa sekä aivan viime aikoina Libyassa. Kroatian ulkoministeriön edustajat kävivät keväällä 2011 Suomessa tutustumassa Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyöhallintoon. Jatkossa Kroatian joutuu ottamaan kantaa myös EU:n kehityspoliittisiin kysymyksiin.  

Ihmisoikeudet

Kroatia on liittynyt keskeisiin YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksiin. Kansallisten vähemmistöjen oikeuksien takaamiseksi on säädetty perustuslain aseman omaava vähemmistölaki. Vähemmistölaki takaa muun muassa vähemmistöille kahdeksan kiintiöedustajan paikkaa parlamentissa.

Oikeuslaitos ja perusoikeudet ovat olleet yksi keskeisiä kysymyksiä maan EU-jäsenyysneuvotteluissa. Oikeuslaitoksen uudistusten myötä perusoikeuksien toteutumisen odotetaan kehittyvän entisestään. 1990-luvun sotiin liittyvien sotarikosten käsittely on ollut erityinen haaste.