Kroatia sijaitsee Kaakkois-Euroopassa ja sen rajanaapureita ovat
Omistus- vuokra ja loma-asuntoja on tarjolla runsaasti. Tietoa asunnoista on löydettävissä useiden verkkopalvelujen ja välittäjien kautta. Vuokrasopimusta tehdessä tulisi sopia kirjallisesti kaikista vuokraamiseen liittyvistä vastuista ja kuluista. Asuntoa tai kiinteistöä ostettaessa on hyvä käyttää lakimiestä. Asuntojen taso on hyvin vaihteleva.
Asunnoissa käytetään tavallisesti lämpöpatterien lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen asuntokohtaisia kaasuboilereita.
Voimassa oleva ajokortti oikeuttaa ajamaan autoa Kroatiassa. Ulkomaalainen, jolle on myönnetty oleskelulupa Kroatiaan, voi ajaa muun maan rekisterissä olevaa autoa Kroatiassa kolmen kuukauden ajan, tämän jälkeen auto on siirrettävä Kroatian rekisteriin.
Kroatialaisen ajokortin voi saada jättämällä poliisille hakemuksen, jonka liitteenä on ulkomainen ajokortti ja sen englanninkielinen käännös sekä lääkärintodistus (ei yli 6 kk vanhempi).
Suomella on suurlähetystö Zagrebissa ja kunniakonsulit Zagrebin, Rijekan ja Splitin kaupungeissa. Kunniakonsulit ovat Kroatian kansalaisia, joilta voi kysyä neuvoa liiketoimintaan tai konsulitapauksiin liittyvissä asioissa.
Tavallisten elintarvikkeiden ja kulutushyödykkeiden tarjonta on hyvä. Tuoreiden vihanneksien ja hedelmien osalta valikoima on paras toreilla, kuten esimerkiksi Zagrebissa keskusaukion lähellä Dolac-torilla. Kroatiassa toimii useita kroatialaisia ja ulkomaisia kauppaketjuja. Keskeisten kaupunkien läheisyydessä on suuria kauppakeskuksia. Sunnuntaisin lähinnä kauppakeskukset ja kioskit ovat auki.
Kroatian ilmastoa leimaa rannikon välimerellinen ja sisämaan mannerilmasto. Kesät ovat lämpimät ja pitkä, mutta lyhyt talvi voi olla kylmä ja kolea. Kesä-elokuussa lämpötila on +30 C asteen tuntumassa. Tammi-helmikuussa -10 C asteen pakkanen sisämaassa ei ole epätavallista. Rannikolla ilmasto on yleensä leudompi kuin sisämaassa. Sisämaan vuorilla talvet ovat runsaslumisia. Zagrebin Sljeme-vuorella voi tykkilumen turvin lasketella joulukuun lopulta maaliskuun alkuun. Rannikolla puhaltaa ajoittain voimakas Bura-tuuli, jonka vuoksi osia moottoriteistä tai silloista voidaan joutua sulkemaan. Etelästä puhaltava Jugo-tuuli tuo kosteaa ja lämmintä ilmaa. Kesäkuukausina merellä voi ilmetä äkillisiä ja voimakkaita myrskyjä.
Liikenneyhteydet ovat hyvät ja erityisesti moottoritieverkosto on kattava ja korkeatasoinen. Moottoriteillä on käytössä tietullit. Tullimaksuja peritään myös esimerkiksi Krkin saaren sillalla ja Istrian Ucka-tunnelissa. Lomakaudella heinä-elokuussa rajanylityspaikoilla ja tietulleilla muodostuu jonoja erityisesti viikonloppuina. Kesäkuukausina maanteiden liikennetilanteesta kerrotaan radiokanavilla englanniksi ja ajantasaista tietoa on saatavilla Kroatian autoklubin verkkosivuilla. Suuret ylinopeudet ja uhkarohkeat ohitukset ovat tavallisia maanteillä ja antavat aihetta varovaisuuteen.
Lentoyhteydet ovat hyvät ja kesäkuukausina on lisäyhteyksiä Kroatian rannikolle Euroopan kaupungeista. Zagrebin lisäksi lentokenttiä on
Suomesta Zagrebiin ei ole suoraa lentoyhteyttä.
Jadrolinija-yhtiö huolehtii rannikon ja saarten liikenneyhteyksistä. Keskeisille saarille pääsee rannikolta autolautoilla tai katamaraaneilla. Jadrolinija lisää lauttayhteyksiä kesä-elokuun aikana. Myös yksityiset yritykset tarjoavat laivayhteyksiä muutamille turistien suosimille saarille.
Zagrebista on rautatieyhteydet muun muassa
Rannikolla rautateitse pääsee Zagrebista aina Splitiin asti.
Juomaraha ei sisälly ravintoloiden tai kahviloiden laskuihin. Juomaraha voi olla esimerkiksi 10 prosenttia laskusta. Kahviloissa tai baareissa juomarahan antamatta jättäminen ei ole loukkaavaa.
Jätehuolto kattaa lähes kaikki kotitaloudet, mutta jätteistä vain osa kierrätetään. Pullojen kierrätys on järjestetty tehokkaasti panttisysteemin kautta. Paperinkeräyspisteitä on harvakseltaan ja biojätteen kierrätys harvinaisempaa. Jätteiden käsittelyä ja kierrätystä kehitetään vastaamaan EU-normeja.
Glagoliittisilla aakkosilla kirjoitettuja kivilaattoja noin 1000-luvulta pidetään ensimmäisenä kroaatin kielisenä kirjallisena dokumenttina.
Renesanssin aikana kirjallisuus kukoisti Dalmatian saarilla ja Dubrovnikin kaupunkivaltiossa. Tunnettuja kirjailijoita olivat muun muassa Ivan Gundilić ja humanisti Marko Marulić. 1600-luvulla Dubrovnikista muodostui Kroatian kirjallisuuden keskus.
1800-luvulla Kroatian kansallisaate ja kirjakieli kehittyivät. Illyrinen liike korosti kroaattien ja eteläslaavien etnistä sekä kielellistä yhtenäisyyttä. Ensimmäinen kroaatin kielinen päivälehti Danica ilmestyi 1835.
Moderni kroatialainen kirjallisuus on runsasta ja rikasta, mutta vähän tunnettua Suomessa. Ehkä tunnetun kroatialainen 1900-luvun kirjailija oli Miroslav Krleža, joka kirjoitti proosaa, näytelmiä ja runoja. Nykykirjailijoista Slavenka Drakulićin töitä on käännetty paljon englanniksi ja töissään Drakulić käsittelee muun muassa 1990-luvun konfliktia.
Kodinhoitopalveluita on saatavissa kohtuullisin kustannuksin.
Kroatiassa on vielä vähän englanninkielisiä kursseja korkeakouluissa. Zagrebin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on ollut englannin kielinen koulutusohjelma.
Kroaatin kieltä on mahdollista opiskella yliopiston kurssien, kesäkoulujen tai yksityisopetuksen avulla.
Zagrebissa toimii American International School ja École française de Zagreb.
Julkisia käymälöitä ei ole kovin tiheässä kaupungeissa, mutta useimmissa kahviloissa on käymälä. Moottoriteillä on säännöllisin välein hyvin varusteltuja taukopaikkoja.
Ravintolat ja kahvilat ovat usein lapsiystävällisiä.
Lemmikkieläimen voi ottaa matkalle Kroatiaan, mikäli sillä on
Kroatia on kieltänyt bull-tyyppisten koirien maahantuonnin. Lemmikin maahantuonti pysyvästi edellyttää eläinlääkärin tarkastusta raja-asemalla.
Kroatian tiet ovat pääsääntöisesti hyviä ja moottoritiet korkeatasoisia. Syrjäseuduilla ja pienillä saarilla tiet voivat olla kapeita ja huonokuntoisia.
Maanteillä reippaat ylinopeudet ja uhkarohkeat ohitukset ovat tavallisia. Heinä-elokuussa moottoriteiden tullipisteissä ja rajanylityspaikoilla voi olla pitkiä ruuhkia, erityisesti perjantaisin ja sunnuntaisin.
Paikallisessa liikennekulttuurissa hätävilkkuja käytetään lyhytkestoisen parkkeerauksen merkkinä.
Hotellitarjonta on hyvä, mutta hinta-laatu suhde on vaihteleva. Rannikon turistialueilla on myös runsaasti yksityisten henkilöiden vuokraamia huoneita. Varaukset internetin kautta toimivat useimmiten hyvin myös yksityisten tarjoaman majoituksen osalta.
Kroatiassa on käytössä metrinen järjestelmä.
Kroatiassa toimii monia kansainvälisiä muuttoja hoitavia yrityksiä muun muassa AGS ja MoveOne. Muuton yksityiskohdista ja ajantasaisista tullisäännöksistä kannattaa olla yhteydessä suoraan muuttofirmaan.
Pankkisektori on pitkälti yksityistetty ja ulkomaalaisomistuksessa. Maan kaksi suurinta pankkia ovat italialaisomistuksessa (Zagrebacka banka - UniCredit, Privredna banka Zagreb Intesa Sanpaolo) ja kolme seuraavaksi suurinta itävaltalaisten omistuksessa (Erste&Steiermärkische, Raiffeisen, Hypo Alpe-Adria-Bank).
Pankkipalvelut ovat kehittyneet Kroatiassa viime vuosina. Pankki- ja luottokorttien käyttö on yleistynyt, ja lasku- ja pankkiasiat voi hoitaa verkkopankissa. Pankkien perimät palvelumaksut ovat korkeampia kuin EU/Sepa-alueella.
Ulkomaalainen voi avata tilin mikäli on rekisteröitynyt Kroatiassa asuvaksi.
Kauneudenhoitopalvelut ja parturit ovat suhteellisen edullisia ja palveluita on hyvin tarjolla.
Kroatian posti toimii hyvin, mutta lähetykset ulkomaille voivat toisinaan kestää.
Kroatian mobiiliverkko on kattava ja 3G-verkko toimii useimmissa kaupungeissa. Roaming -palvelut toimivat normaalisti.
Kroatian keskeiset matkapuhelinoperaattorit ovat Deutsche Telekomin T-Com, VIPNet ja Tele2.
Kroatian kansainvälinen suuntanumero on +385.
Pukeutuminen on liike-elämässä ja muodollisissa yhteyksissä konservatiivista. Miehillä tumma puku on hyvin tavallinen.
Arkipäivässä muotitietoiset kroatialaiset arvostavat kalliita merkkivaatteita, aurinkolaseja ja kelloja. Ulkoiseen näyttävyyteen halutaan kiinnittää huomiota.
Zagrebissa toimivat muun muassa International Women's Club sekä Rotary-yhdistys.
Kaupungeissa parkkipaikan löytäminen kadulta voi olla hankalaa, mutta usein pysäköintihalleista on löydettävissä tilaa. Kadulle parkkeeratessa parkkimaksun voi maksaa tekstiviestillä lähettämällä rekisterinumeron parkkitolpassa ilmoitettuun numeroon.
Kroatialaisessa keittiössä näkyvät Välimeren, Itävallan, Balkanin, Unkarin ja Italian vaikutteet. Kotimainen ruoka on ylpeyden aihe kroatialaisille ja tieto hyvistä ravintoloista on usein tärkeä keskustelun aihe.
Ruoka on usein mutkatonta, tuoreista aineksista valmistettua ja reippaasti suolattua. Ruokalistalla valinta on usein kala- tai liharuoan välillä. Salaatti tavallisesti tarjotaan pääruoan kanssa sivulautaselta.
Meriruoasta tavallisia ovat paistelut kalamarit ja mustekalat, risotot, simpukat ja erilaiset kalat. Ajoittain myös pienet hait löytävät tiensä ruokapöytään.
Istrian tryffelit, tryffeliöljyt ja tryffelillä maustetut pastat ovat paikallinen erikoisuus.
Juustoista usein mainitaan Pagin saaren suolainen juusto (Paski sir).
Viiniä viljellään koko maassa ja valikoima on laaja. Tyypillisimpiä ovat Dalmatian rannikon vahvat punaviinit ja Istrian valkoviinit. Hedelmillä tai yrteillä maustetut viinat ovat tavallisia.
Kahvilakulttuuri elää vahvana Kroatiassa ja kahvilat ovat täynnä aamusta yöhön.
Kroatiassa samaa sukupuolta olevien parisuhteiden rekisteröityminen ei ole mahdollista. Suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on muuttunut vapaammaksi, mutta Kroatia on yhä melko konservatiivinen maa ja erilaisuus voi herättää reaktioita.
Suomella ja Kroatialla ei ole sosiaaliturvasopimusta, joten suomalainen matkailija ei ole oikeutettu terveydenhuoltoon kroatialaisessa julkisessa terveydenhuollossa. Vakavien sairaus- tai onnettomuustapausten varalle on suositeltavaa ottaa laaja matkailija- ja matkatavaravakuutus.
Suomea kohtaan tunnetaan kiinnostusta ja Suomi pohjoismaisena maana herättää pääasiassa myönteisiä mielikuvia. Suomi-kuvan elementtejä ovat yhteiskunnallinen tasa-arvo, vähäinen korruptio, korkeatasoinen koulutus, innovaatiot, moderni teknologia sekä design.
Sähkövirran jännite 220 V ja pistorasiat ovat samat kuin Suomessa. Adaptereita on tarvittaessa saatavissa sähköliikkeissä.
Julkiset terveydenhuoltopalvelut ovat suhteellisen toimivat ja yksityisiä terveyspalveluja on myös saatavilla. Kroatiaan matkustavien tulee ottaa matkavakuutus. Sairaudenhoitokuluista ja mahdollisesta kotiuttamisesta aiheutuvat kustannukset korvaa matkavakuutus tai sen puuttuessa matkustaja itse ja lähiomaiset.
Tullirajoitukset voi tarkistaa Kroatian tullin verkkosivuilta(http://www.carina.hr/Pocetna/IndexEN.aspx)
Valokuvaamiseen suhtaudutaan neutraalisti.
Kroatian rahayksikkö on kuna, joka tarkoittaa suomeksi näätää. Kunien vaihto on mahdollista Kroatian ulkopuolella. Keskeiset luottokortit käyvät monissa ravintoloissa ja useimmilla pankkiautomaateilla. Takseissa käy vain käteinen.
Liikuntamahdollisuuksia on paljon. Rannikolla uiminen, sukellus, veneily ja muu vesiurheilu on tavallista. Patikoiminen on mahdollista esimerkiksi Paklenican tai Risnjakin luonnonpuistoissa. Golf-kenttiä on muutamia ja ainakin Zagrebissa ja Istriassa on täydet 18-reiän kentät. Laskettelu on mahdollista Zagrebin Sljeme-vuorella, Bjelolasican hiihtokeskuksessa ja Rijekan lähellä.
Kulttuuritapahtumia ja erilaisia festivaaleja on runsaasti. Zagreb on pääkaupunki myös kulttuuritapahtumien suhteen.
Kravaatin alkuperä juontaa kroatialaisten sotilaiden kaulahuiviin 30-vuotisessa sodassa. Huivi sai aikaan muotivillityksen ja sitä alettiin kutsua kravaatiksi.
Mustekynän keksi vuonna 1907 kroatialainen Eduard Penkala.
Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Zagreb
Päivitetty 30.1.2012
